Miltä näyttäisi syrjimättömyyteen perustuva vaalikone – tässä yhdenvertaiset vaalikonekysymykset

Vaalikoneiden täyttäminen on ihmisten parasta aikaa. Vaalikoneiden kysymystenasettelu kuitenkin määrittää sitä, mikä on taustalla piilevä yhteiskunnallinen normi. Miltä näyttäisi vaalikonekysymykset, joiden lähtökohtana olisi syrjimätön ja yhdenvertainen yhteiskunta? Esimerkiksi tällaiseltä.

NYT: Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS Vaalikone 2019)

Tämä kysymys on jo ratkaistu Suomen laissa ja hyvä niin. Kaikkien ihmisten tulee olla tasavertaisia lain edessä. Polttavampi ihmisoikeuskysymys juuri nyt on translain uudistus. Sukupuolensa vahvistavalta ei tulisi edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä, psykiatrista diagnoosia, stereotyyppistä sukupuoliroolia eikä 18 vuoden ikää. Uudistus tulisi toteuttaa niin, että virallisissa asiakirjoissa on mahdollisuus määritellä sukupuolensa “muuksi” tai olla määrittelemättä sitä.

ENSI KERRALLA: Lainsäädännön tulisi kohdella eriarvoisesti ihmisiä sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Siinähän sitten perustelisit, miksi haluat syrjiä ihmisiä.

NYT: Vanhempainvapaa tulisi jakaa tasan naisten ja miesten kesken. (Alma Median vaalikone 2019)

Vanhempainvapaa nimensä mukaisesti tulisi jakaa tasan vanhempien kesken. Konservativiisella ja heteronormatiivisella perhe- ja vanhemmuuskäsityksellä unohdetaan täysin yksinhuoltajat, sateenkaariperheet ja adoptioperheet.

ENSI KERRALLA: Vanhempainvapaat tulisi jakaa tasaisesti vanhempien kesken.

Näin on.

NYT: Koulussa ja päiväkodeissa lapsia pitää puhutella sukupuolineutraalisti eikä tyttöinä ja poikina. (Maikkarin vaalikone 2019)

Eräs mainio ja sattumalta myös sukupuolineutraali tapa puhutella lapsia (sekä myös muita kanssaihmisiä) on heidän nimensä. Lisäksi sukupuolineutraaliutta tuskin kukaan ajaa, vaan sukupuolisensitiivisyyttä, jossa lapselle ei ulkoapäin (tai vaikka genitaalien perusteella) sanella mistä hänen kuuluu pitää, vaan kuunnellaan kuka hän on ja mistä hän itse on kiinnostunut.

ENSI KERRALLA: Lasten pukeutumisen tulisi olla genitaalien perusteella värikoodattua.

Siinähän sitten selittelisit.

NYT: Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa. (IS Vaalikone 2019)

Onnea vaan niiden ehdokkaiden jälkeläisille, jotka vastaavat tähän, että kyllä vaan haittaa.

ENSI KERRALLA: Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa.

Sitten voitaisiin keskustella avioliitosta instituutiona ylipäätään.

Muotoseikat vallankäytön välineenä – näin #maksuton2aste-aloite torpattiin

Tekniset tulkinnat olivat tänään vallankäytön välineenä eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Valiokunta torppasi kansalaisaloitteen maksuttomasta toisesta asteesta vedoten aloitteen muotoilun olevan “juridisesti mahdoton”. Valiokunta hylkäsi esityksen väittäen, ettei eduskunta ei ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lainvalmistelun tekemiseen.

Missä ne Suomen lait sitten säädetään, jos ei eduskunnassa?

Vaikka juridinen tulkinta voitti ja kansalaisaloite hävisi, valiokunta olisi kuitenkin voinut omassa lausumassaan esittää, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään kansalaisaloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Valiokunta olisi siis #maksuton2aste-aloitteen kohdalla voinut tulkita aloitteen puutteellisesta muotoilustaan huolimatta toimenpidealoitteeksi lakivalmisteluun. Näin todettiin SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja RKP:n mietintöön liittämässä vastaesityksessä. Lausumassa edellytetään eduskunnalta, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

Teknistä vallankäyttöä kansalaisaloitteiden osalta on osattu käyttää aiemminkin. Aikanaan kun Tahdon2013-kansalaisaloite oltiin viemässä valiokuntaan arvioitavaksi, penättiin aloitteen budjettivaikutuksia. Aloitetta pidettiin siis riittämättömänä, koska aloitteen tekijät eivät olleet omatoimisesti laskeneet tasa-arvoisen avioliittolain kokonaisvaikutuksia valtionbudjettiin.

Mietin jo silloin, pitäisikö siellä olla joku oma kustannuspaikka homosaatiolle, ennen kuin tasa-arvoisesta avioliittolaista voisi edes keskustella?

Vallankäyttöä on myös tekninen vallankäyttö. Vetoamalla juridiseen yksityiskohtaan tai sanamuotoon, johon tavallisella kansalaisella tai opiskelija-aktiiveilla ei välttämättä ole kosketuspintaa, käytetään valtaa. Tänään sitä valtaa käytettiin tekemällä hyvin ilmeisestä toimenpide-ehdotuksesta tekninen kysymys, jolla maksuttoman toisen asteen edistämistä jarrutettiin ja kansalaisaloitteen eteneminen torpattiin.

Tämän päivän toiminta ei ollut pelkästään taktinen temppu hallituspuolueilta ja Perussuomalaisilta olla ottamatta kantaa maksuttomaan toiseen asteeseen vaalien alla. Käsiteltävän aloitteen sisällössä ei ollut mitään epäselvää. Tässä liikutaan vaarallisilla vesillä, kun tehdään linjauksia siitä, mitä kansalaisaloitteilta ylipäätään odotetaan. Käykö lopulta niin ettei kansalaisaloitetta ole de facto mahdollista enää tehdä, kun niiden vaatimukset näyttävät olevan eduskunnan omaa valmistelutyötä korkeammat? Meillä tavallisilla talliaisilla kun ei ole varaa palkata juristeja ja virkahenkilöitä valmistelemaan aloitteita.

Esperin p*rseestä

Viime perjantaina saimme traagisia uutisia, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa Esperi Caren pyörittämän hoivakodin toiminnan kuolemaan johtaneen hoitovirheen takia. Toiminta on nyt siirretty kunnalle.

“Rahaa sataa kuin Esperin perseestä”, totesi koomikko Jukka Lindström aiemmin tänään Twitterissä. Verorahoja Suomeen ei yritykseltä ole satanut pariin vuoteen. Yritys on selvästi odottanut innolla sote-uudistusta, jossa se on nähnyt laajentumisen paikkoja. Esperi Carella on jo nyt useita toimipisteitä ympäri Suomen.


Ylen mukaan Esperi Caren pääomistaja on kansainvälinen sijoitusjätti ICG, joka pyörittää lähes 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta. Suomeen se ei ole yhteisöveroja maksanut viime vuosina. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on ilmoittanut luopuvansa yhtiön omistuksista, jollei toiminta äkkiä parane.

Veroilta välttynyt Esperi Care on odottanut sote-uudistusta kuin kuuta nousevaa. Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksessä sanotaan: “Esperi näkee mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset liittyen valinnan vapauteen sekä järjestämisvastuuseen pääosin liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavina.”

Jos tällaisista veroparatiisiyrityksistä tulee uusi normaali soten myötä, näyttää tulevaisuus synkältä. Suomalaisilla ikäihmisillä ja vanhuksilla on oltava takuu siitä, että kun tulee vanhaksi niin heistä pidetään huolta. Sipilän hallitus on muuten tehnyt 35 miljoonan euron leikkauksen nimenomaan vanhustenpalveluihin. Summa vastaa 1 000 työntekijän palkkaamista alalla, jossa hoitajapula on yksi suurimmista ongelmista.

Ei lähdetä soitellen soteen. Inhimillinen vanhustenhuolto ei saa olla soten takia uhattuna.


PS. Twitterissä huomattiin myös, että Esperi Caren anagrammi on “oon persereica”.

Netin möhköpöhkelöt kysyvät – Huumonen vastaa

Viime viikolla Rajat vihalle-seminaarissani esitin, että toimittajien uhkailu tulisi saattaa yleisen syytteen piiriin ja että sukupuoli tulisi lisätä rikosten koventamisperusteeksi. Nämä ymmärrettävästikin “radikaalit” lainmuutosesitykseni kirvoittivat somen terävimmät kriitikot kynäilemään minulle kysymyksiä. Nyt on aika vastata niihin ja muutamiin muihin kysymyksiin, jotka olin aiemmin jättänyt ns. omaan arvoonsa. Yritin osittain pitkistäkin, jopa esseistisiä mittoja saaneista, viesteistä löytää sen kysymyksen ytimen. Olkaa hyvä!

Mikä tai mitkä niistä kolmestakymmenestäkahdesta sukupuolesta [on lisättävä viharikosten koventamisperusteeksi] – vai kaikki?

Hyvä kysymys! Sukupuoli tässä lakiesityksessä käsittää kaikki sukupuoli-identiteetit. Tekijän sukupuoli ei millään tavalla liity asiaan. Tällä hetkellä rikoslaissa koventamisperusteita ovat rikoksen tekeminen rotuun, syntyperään, ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta tai niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta. Jos rikoksen motiivina on sukupuoli, esimerkiksi miesviha, tulisi sen olla koventamisperuste. Siten vaikka naisten loukkaaminen ei ole automaattisesti rangaistuksen koventamisperuste vaan, se että teko johtuu naisvihasta. Tämä koskee ihan kaikkia sukupuolia ja niiden ilmaisua. Niitä on varmasti jopa useampia, kuin mainitsemasi 32.

sinähän olet ainakin olevinasi kuulusuuden henkilö,ja tarkoitat siis että sinua ja sinunlaistesi jatkuvasti samaa agendaa toistavien ihmisten valheellisia ulostuloja ei saa krisoida.valehtelet että rikollisia turvapaikanhakijoita ei saa arvostella saati esittää faktoja se on vihapuhetta ja rasismia.

Kiitos pitkästä, tässä yhteydessä vain osittain esitetystä viestistäsi! Ehdottomasti kannustan esittämään perusteltuja korjausehdotuksia ja kritiikkiä, jos jokin kirjoitukseni on mielestäsi virheellinen.

En ole ymmärtääkseni tuominnut rikollisten arvostelua. Päinvastoin. Olen hyvin harvoin myöskään tehnyt maahanmuuttoon tai turvapaikanhakijoihin liittyviä poliittisia avauksia. Sen sijaan olen ollut ajamassa Suostumus 2018-aloitetta juurikin raiskausrikosten kriteeristön parantamiseksi kohti suostumusperusteista määrittelyä.

Ikäväkseni minulla oli vaikeuksia löytää perusteltua kritiikkiä esimerkiksi siitä kohdasta viestiäsi, jossa väitit minua psykopaatiksi. Siitä minun on hieman toruttava sinua: mielenterveyteen liittyvillä sanoilla haukkuminen on ns. ableistista ja näistä ongelmista kärsiviä halventavaa. Kokeile ensi kerralla kutsua minua vaikka ämpäriksi, jos oikein harmittaa. Muistathan, että halventava uhkailu on yhtä lähellä poliittista kritiikkiä kuin raiskaus on seksiä: ne ovat täysin eri asioita.


mitäs lehmän päässä liikkuu??paskaa??

Kiitos kysymyksestäsi! Tämä aihe on eri muodoissaan haastanut moderneja filosofeja jo pitkään. Filosofi Thomas Nagel pohti artikkelissaan “What is it like to be a bat?”(1974) sitä, voimmeko tietää, miltä esimerkiksi tuntuu olla lepakko. Nagelin tarkoitus oli erityisesti haastaa nk. reduktionismi, jonka mukaan kaikki ajattelu voidaan palauttaa fysikaalisen todellisuuden ilmiöihin. Hänen mukaansa subjektiiviset kokemukset olemassaolosta eivät kuitenkaan ole palautettavissa pelkkään fysikaaliseen todellisuuteen: siten emme voi tietää mitä on olla lepakko – tai kuten sinä asian muotoilit, “mitä lehmän päässä liikkuu”.



Olen ymmärtänyt,että vastustat sananvapautta ja siihen sekä mielipiteen vapauteen perustuu länsimainen demokratia.

Kiitos viestistäsi! Olet valitettavasti ymmärtänyt väärin: en vastusta sananvapautta, vaan puolustan sitä. Sellainen valtio, jossa ihmisen täytyy pelätä esittäessään mielipiteitään, on dystopia, jossa kukaan meistä ei tahtoisi elää.

Tässä on kuitenkin tärkeää huomata, etteivät toisesta ihmisestä halventamismielessä kirjoitetut valheet ja uhkailu kuulu sananvapauden piiriin. Ennakkosensuuria en tietenkään kannata. Uhkailu onkin omiaan rajoittamaan vaalimaamme sananvapautta: sen takia olisi tärkeää, että kaikki uhkaukset tutkittaisiin ja niiden tekijät joutuisivat vastuuseen. Mielipiteensä kun varmasti pystyy esittämään ilman, että siihen sisällyttää esimerkiksi kurtisaaneihin liittyvää sanastoa ja toivotuksia joukkoraiskauksista. Eräässä Ultra Bran kappaleessa asia esitetään varsin mainiosti: “Olet sietämätön tyyppi / ja mielipiteesi ovat vääriä”. Kokeile ensi kerralla sitä!

Kukahan on rasisti????

Kiitos napakasta kysymyksestäsi! Yleensä rasismi määritellään ideologiaksi, jonka mukaan etniset tai rodulliset erot ihmisryhmien välillä oikeuttavat epätasa-arvoisen kohtelun. Näin ollen rasistiksi voitaisiin määritellä henkilö, joka näin ajattelee. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi ja auttoi pohdinnassasi!


Suomi ensin ja sitten vasta muut, eikö niin?  VITUTTAAKO?

Kiitos kysymyksistäsi! Yhden kysymyksistäsi jouduin sensuroimaan, sillä siinä käytit hieman asiatonta kieltä Suomessa asuvista vähemmistöistä. Mutta asiaan!

Minusta ei missään nimessä pidä suomia ensin, vaan selvittää asian taustat ja sitten vasta esittää perusteltua kritiikkiä. Toiseen, voimallisempaan kysymykseesi vastaus on toisinaan. Esimerkiksi silloin kun kompastun omiin kengännauhoihini tai kun saan tällaisen höpsön viestin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sinulta.

Väkivallatonta joulua

Joulu on monille perheille vuoden kohokohta: yhdessäoloa, iloa, rauhaa ja rakkautta. Joillekin se kuitenkin tarkoittaa yksinäisyyttä, ahdistusta ja jopa perheväkivaltaa. Sosiaalipäivystys on varautunut joulun kriisitilanteisiin tänäkin vuonna.

Syksyn stressi voi purkautua jouluna perheissä muutaman viinilasillisen jälkeen riitoina tai jopa väkivaltana. Pahinta on, jos pienet lapset joutuvat seuraamaan sivusta aikuisten konflikteja. Siitä on joulun rauha kaukana.

Uuden Seelannin parlamentti hyväksyi viime kesänä uuden lainsäädännön, jonka myötä perheväkivallan uhri voi saada 10 päivää palkallista vapaata töistä lähteäkseen myrkyllisestä ja väkivaltaisesta suhteesta ja suojellakseen lapsiaan. Laki koskee luonnollisesti kaikkia perheväkivallan uhreja, ei pelkästään naisia. Lähteminen väkivaltaisesta suhteesta on vaikeaa jo henkisesti. Suhteesta lähtemiseen liittyvä arjen uudelleenjärjestely on raskasta ja saattaa lykätä päätöstä lähteä. Joskus jopa tuhoisin seurauksin.

Vastaavanlainen laki olisi myös tervetullut Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna lähisuhdeväkivalta laski Suomessa, mutta vaati yhä 8300 uhria. Se on tasan 8300 uhria liikaa. Lainsäädäntöä muuttamalla Uuden Seelannin malliin kynnys suojella itseään ja lapsiaan väkivaltaiselta puolisolta madaltuisi ja esimerkiksi pahoinpitelytapausten uusiutuminen vähenisi.

Tänäkin jouluna monet tahot ovat kampanjoineet raittiin joulun puolesta lapselle. Perinteisen ydinperheen joulun tilalle on noussut uusia, yhteisöllisiä joulunviettotapoja. Jos apua tarvitsee, mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää myös joulupyhinä.

Toivotan kaikille rauhallista ja väkivallatonta joulua.

 

 

Duunari on lomansa ansainnut – Saksan malli vuosilomalaiksi

Suomen vuosilomalaki on haastava himmeli, joka ei palvele työntekijää eikä monimutkaisuudessaan myöskään työnantajaa. Vuosilomalakia tulisikin tarkastella kokonaan uudestaan ja ottaa oppia Saksasta, jossa järjestelmä perustuu automaattisesti ansaitulle lomalle kalenterivuosittain. Työntekijä on lomansa ansainnut myös työpaikkaa vaihtaessaan – siksi Saksan malli olisi tervetullut uudistus lainsäädäntöömme.

Suomen vuosilomajärjestelmässä lomat tulee ansaita eli kerryttää ennen, kuin niitä voi käyttää. Järjestelmää monimutkaistaa se, että se perustuu maalis-huhtikuun vaihteessa vaihtuviin lomanmääräytymisvuosiin, ei kalenterivuosiin. Usein työsuhdetta vaihtavat joutuvat pitämään lomansa epäedullisina aikoina työsuhteen lopussa. Tämä taas voi työnantajan puolesta tarkoittaa seuraajan kouluttamiselle tarvittavan ajan supistumista kohtuuttomasti. Pitkässäkin työsuhteessa alussa lomia on aina vähän, mutta kaikki pitämättömät lomat pakkautuvat työsuhteen loppuun, esimerkiksi eläköitymisen kynnykselle. Jos ajatellaan, että loman tarkoituksena on työntekijän palautuminen, niin ei tämä nykyinen järjestelmä siihen kyllä tältä osin tähtää.

Suomen vuosilomakertymäjärjestelmän pointti on varmistaa, ettei työnantaja joutuisi antamaan yhtään enempää lomaa kuin mitä on tarkasti määritelty. Se on siis työnantajan kannalta ennustettava järjestelmä, vaikkakin hallinnollisesti raskas. Työntekijän kannalta se taas johtaa siihen, että lomia on vaikea ajoittaa mielekkäästi mikäli työpaikkaa vaihtaa usein. Lisäksi aivan työsuhteen alussa lomia ei välttämättä ole ollenkaan, sillä ne pitää ensin ensimmäisen työvuoden aikana kerryttää. Joissain sopimuksissa määräaikaisille on sallittu lomien pitäminen ”etukäteen”, mutta ei kaikille.

Saksan mallissa lomia ei erikseen kerrytetä, vaan ne ansaitaan automaattisesti jokaiselle kalenterivuodelle. Täyden loman saa heti, kun on ollut puoli vuotta töissä. Vajaiden kalenterivuosien (alle 6 kk) osalta lomaoikeus on se murto-osa täysistä lomista, mikä vastaa työssäolokuukausien osuutta 12 kuukaudesta. Sama sääntö pätee ns. tullessa ja mennessä, eli kun aloitetaan uusi työ tai lopetetaan vanha. Lisäsääntönä Saksassa on se, että jos vaihtaa työpaikkaa ja on jo pitänyt täydet lomat, ei saa sille vuodelle uusia lomia.

Saksan malli takaa sen, että työpaikkaa vaihtavalla palkansaajalla on aina edes jonkin verran lomaa. Se voi joissain tilanteissa tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu tarjoamaan lomaa hieman enemmän kuin Suomen nykyjärjestelmässä. Joskus se voisi tarkoittaa sitä, että joku työnantaja joutuu antamaan  ns.”ilmaista lomaa”, kun työntekijä lähteekin kesken vuoden ja on jo pitänyt täydet lomat. Vastaavasti sellaisessa tilanteessa  uusi työnantaja hyötyisi jo lomat pitäneen työntekijän palkkaamisesta. Siksi on selvitettävä, vaatisiko järjestelmän muutos rinnalleen jonkinlaisen kassan, jolla työnantajien kuluja tasattaisiin tällaisissa siirtymissä. Saksassa tällaista ei ole, eikä sellaista ole koettu tarvittavan. Kassa voisi joka tapauksessa olla hyvä lisä tasapainottamaan siirtymien aikaa työnantajaosapuolelle. Kaiken kaikkiaan uusi Saksan mallia mukaileva vuosilomajärjestelmä olisi yksinkertaisempi työnantajallekin ja varmistaisi, että jokainen palkansaaja saisi myös tarvittavan levon eli loman jokaisena työvuotenaan.

Nykyinen Suomen vuosilomajärjestelmä perustuu työnantajien osaoptimoitiin. Kokonaisuuden kannalta sitä on kuitenkin vaikea nähdä mitenkään optimaalisena. Työelämä on pirstaloitunut ja erityisesti tulevat sukupolvet tulevat uransa aikana vaihtamaan työpaikkaansa yhä useammin ja uudellenkouluttautumaan yhteiskuntamme muuttuessa. Silti oikeus lomaan kuuluu jokaiselle. Päivitetään järjestelmämme nykyaikaan.

Rokote tai rapsut

Rokotevastaisuus juontaa juurensa vuonna 1998 julkaistuun – myöhemmin epätieteelliseksi todistettuun -tutkimukseen, jossa väitettiin tiettyjen rokotusten aiheuttavan autismia. Vaikka tutkimus on useita kertoja todistettu virheelliseksi, sen myötä valloilleen päässyt rokotevastaisuus pysyy yhä sitkeästi elossa. Ja vaatii kokoajan lisää kuolonuhreja.

 

Tällä viikolla Pohjanmaalla on raportoitu tuhkarokkotapauksesta. Siis taudista, jota ei pitäisi enää Suomessa ilmetä laajan rokoteohjelman ja sen myötä saadun laumasuojan ansiosta.

 

Italiassa ilman pätevää lääketieteellistä syytä rokottamatta jätettyjen lapsien vanhemmille on aiemmin säädetty laissa sakkorangaistus. Populistienpuolueen ajamana lainsäädäntö kuitenkin haluttiin kumota Italiassa.   

 

Pohjanmaalla nousseen tuhkarokkotapauksen myötä Suomen tulisi ottaa käyttöön Italian (entinen) malli, jossa lasten rokottamatta jättämisestä ilman hyvää lääketieteellistä syytä rapsahtaisi vanhemmille roimat sakot. Tällä suojelisimme lapsiamme sairauksilta, joita voidaan ehkäistä ja ennen kaikkea laumasuojan ansiosta suojelisimme niitä, jotka eivät hyvästä lääketieteellisestä syystä rokotetta voi ottaa.

 

En halua, että maamme palaa lääketieteen saralla keskiaikaan. Rokote ei ole vain yksilön valinta, vaan meidän kaikkien turva.

Lainsäädännön arviointiprosessiin tarvitaan pk-yritystesti

Sääntelyn raskaus ja hankaluus iskee aina vahvemmin pieniin yrityksiin kuin suuriin. Siksi monissa EU-maissa on otettu lainsäädännön arviointiprosessissa käyttöön nk. ”pk-yritystesti” (SME Test), joka on tyypillisesti sarja kysymyksiä lainsäätäjälle siitä, miten vaikutukset kohdistuvat pk-yrityssektoriin.

Suomessa periaate on olemassa pinnallisella tasolla, mutta sitä ei ole kunnolla implementoitu lainsäädäntöprosessiin. Viimeisimmässä OECD:n Regulatory Policy Outlookissa annettiin pyyhkeitä Suomen hallituksen esitysten vaikutusarviointiprosessille.

Pk-yritystestissä arvioidaan kustannuksia ja hyötyjä eri lainvalmistelujen perustana. Sen tarkoitus on edistää ”think small periaatetta”, eli miten lainmuutos vaikuttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja edistää yrityssektorin elinvoimaisuutta erityisesti pienempien toimijoiden näkökulmasta.

Seuraavan Suomen hallituksen tulisi seurata muiden EU-maiden mallia ja lisätä yhdeksi indikaattoriksi uuden lainsäädännön vaikutukset pk-yrityssektoriin.  Se loisi osaltaan perustellumpaa ja pitkäjänteisempää elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa, jossa huomioitaisiin erityisesti pienemmät toimijat.

Ilmastonihilismi ei auta ketään – nyt tarvitaan tekoja

Hyvällä ystävälläni on tapana sanoa ”tsekkaa ittees”. Se on mitä mainioin neuvo myös ilmastoasioissa. Politiikalla  on tärkein rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta myös omassa arjessa voi tehdä ilmastotietoisempia valintoja. Tsekkaa ainakin nämä: Miten pukeudut? Miten syöt? Miten kierrätät? Ja ennen kaikkea: ketä äänestät?

Vaateteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden aloista, joita pitäisi säännellä. Pintamuoti perustuu useimmiten halvan työvoiman maissa epäeettisesti ja epäekologisesti massatuotantona tehtyihin, huonolaatuisiin vaatteisiin. Nämä vaatteet aiheuttavat merkittäviä ympäristötuhoja, sillä ekologinen puuvillanviljely, laadukas työ ja käsitteöyaineiden suljettu kierto vaatii rahaa. Lisäksi usein nämä vaatteet ovat huonolaatuisia, joten ne kestävät vain muutamia käyttökertoja. Vaatejätteestä kierrätetään alle 5%. Loppu menee roskiin. Suomessa ei ole tekstiilien kierrätystä, vaan täällä kerätty jäte menee Saksaan. Vaatejätteen kierrätys on hankalaa, sillä halvat materiaalit ovat myös hankalia kierrättää. Vaateteollisuuteen voitaisiin vaikuttaa kansallisella ja EU:n tasolla monellakin tapaa lainsäädännöllä, esimerkiksi vaatimalla selkeitä alkuperämerkintöjä ja kierrätettävyyttä. Samalla vaatejätteen keräys ja kierrätys pitäisi tehdä mahdolliseksi myös Suomessa.

Jätteen synnyn ehkäisyyn kuluttajalla on vain rajalliset mahdollisuudet, joten on lähdettävä tuotantoketjussa ylöspäin. Pakkausmateriaali on minimoitava, kierrätettävän materiaalin käyttöön tulee kannustaa ja ylipäätään kaikkien tuotteiden kierrätettävyys tulee varmistaa. Yksi merkittävä keino ovat haittaverot ja toisaalta kannustavat verohelpotukset.

Päivän Helsingin sanomissa kirjoitettiin osuvasti, kuinka ruuan ilmastovaikutukset ovat arvioituja suuremmat. Arjen valinnoilla voi siis konkreettisesti vaikuttaa. Itse vaihdoin maidon kauramaitoon (se on maukkaampaakin!), korvaan naudanlihan ruuissa kokonaan tai osittain soijarouheella (siinä on enemmän proteiiniakin) ja skippaan juuston leivän päältä. Enemmänkin voisin tehdä. Ja itseasiassa niin pitäisikin.


Kuluttajalla on vastuu ja vapaus ostaa ilmastomyönteisiä tuotteita. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin poliittista tahtotilaa, eikä ilmastonihilismiä. Ilmakehämme on yhteinen, eikä katso rajoja. Äänestämispäätös on myös ilmastopäätös. Think globally, act locally.

Oikeudenmukaisuuden erävoitto – mutta vielä on paljon tehtävää

Vihasivusto MV-lehden päätoimittajan ja muiden asianosaisten syytteet luettiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Minä olin yksi kymmenistä asianomistajista ja MV-lehden vuosia kestäneen maalittamisen kohteista. Vaikka tuomio tuli, on selvää, ettei nykyinen Suomen rikoslaki yksinkertaisesti riitä suojelemaan kansalaisia systemaattiselta verkkovihalta ja vainolta. Liian moni on jo luopunut toivosta saada oikeutta raskaiden ja hitaiden prosessien edessä. Liian monta ihmistä on tietoisen uhkailun avulla vaiennettu. Liian moni on joutunut vaihtamaan työtä tai asuinpaikkaansa jatkuvan uhkailun takia. Liian monen elämä on pilattu, kuten työnsä takia MV-lehden masinoiman jatkuvan vainon kohteena olleen toimittaja Jessikka Aron tapaus kertoo meille.

Kansalaisia ja erityisesti virkansa puolesta vainon ja uhkailun kohteiksi joutuneita henkilöitä voitaisiin auttaa ainakin kolmella lakimuutoksella: 1. Toimittajien uhkailu saatetaan yleisen syytteen piiriin, 2. sukupuoli lisätään viharikosten koventamisperusteeksi ja 3. järjestäytynyt rasismi kielletään.

 

1. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tuonut julkisuudessa esille, että virkahenkilöiden ja toimittajien uhkailu olisi lisättävä joko rangaistuksen koventamisperusteeksi tai saattaa toimittajien uhkailu yleisen syytteen piiriin, jolloin kyse ei olisi enää pelkästä asianomistajarikoksesta. “Jos uhkailu ei olisi asianomistajarikos, esitutkinta voitaisiin käynnistää myös työnantajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Tämä antaisi työyhteisölle konkreettisen työkalun tilanteeseen puuttumiseksi”, Aho kirjoitti.

Aiemmin tänä vuonna törkeän vainon ja uhkailun kohteeksi joutunut toimittaja Rebekka Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko hänen tapauksessaan kyse laissa tarkoitetusta yleisestä edusta, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan. Näin ei ollut, vaan oikeutta saadakseen Härkösen olisi pitänyt tehdä jokaisesta saamastaan uhkauksesta erikseen rikosilmoitus. Tällainen prosessi on uskomattoman raskas yksilölle ja samalla kuormittava myös virkavallalle.

 

2. Sukupuoli tulee lisätä rikoslakiin viharikosten koventamisperusteeksi.

Pohjoismaiden lainsäädäntöä kartoittaneen selvityksen mukaan miehillä on käytännössä naisia parempi oikeusturva verkkovihatilanteissa. Liian moni nainen – minä mukaan lukien – on jo pettynyt tehtyään rikosilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään. Verkossa tapahtuneista uhkailuista ja vakavasta häiriköinnistä huomattava osa jää kokonaan piiloon, eikä tätä naisiin kohdistuvaa rikollisuutta tilastoida mihinkään.

Samoin kuin “rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta” ovat rikoksen koventamisperusteita, myös sukupuolen tulisi olla osa tätä listaa. Tällöin puhtaaseen naisvihaan eli misogyniaan puuttumisen kynnys madaltuisi ja erityisesti nettivihan kohteeksi joutuneet naiset saisivat oikeutta. Feministisen ajatushautomo Hatun mukaan nykytilanteessa naisiin ja naisoletettuihin kohdistuva sukupuolittunut verkkoviha jää usein tutkimatta, koska sukupuoli ei ole rikoslain mukainen koventamisperuste.

Se, että laissa lukisi myös sukupuoli, ei tietenkään tarkoita, että siinä lukee nainen. Sukupuoli koventamisperusteena koskee myös miehiä. Jos esimerkiksi verkkovihan kohteeksi joutuu henkilö sen takia että on mies, se olisi niin ikään koventamisperuste.

 

3. Järjestäytynyt rasismi pitää kieltää. Ensimmäisiä askelia tätä tavoitetta kohti on jo otettu kansallissosialistisen Pohjoisen Vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan kieltämiseksi. Kyseinen tapaus muodostunee ennakkotapaukseksi, joka tulee määrittämään Suomen oikeusjärjestelmän toimintaa tulevaisuudessa.

Olin aiemmin mukana kampanjoimassa Huominen ilman pelkoa – rasismi rikoslakiin – kansalaisaloitteen puolesta. Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet. Siksi rikos- ja yhdistyslakia on muutettava niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi laissa.

Hanna Huumonen

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: hanna@hannahuumonen.fi