Blogi: Seksityökin on leipätyötä

Julkaistu SONKin blogissa 7.8.2014.

Tanja Auvinen esitti kirjoituksessaan (2.8.14) toimenpiteitä ja syitä seksin oston kriminalisoimiseksi. Kirjoituksessa seksityötä ja ihmiskauppa käsitellään ikään kuin ne olisivat toistensa synonyymejä. Tällaistä käsitystä eivät kuitenkaan tue seksityötä koskevat tutkimukset, eikä ihmiskauppa ei ole vain seksityöhön liittyvä ilmiö, vaan sitä esiintyy rakennustyömailta aina palvelualoille saakka. Auvisen kirjoitus saikin useita kriittisiä vastineita.

Seksityö on erotettava ihmiskaupasta ja tunnustettava oikeaksi ammatiksi. Seksityöläiset tulee tuoda työsuojelulain ja veronmaksun piiriin. Lisäksi heidän tuekseen tulee rakentaa vahva ammattiliitto. Näin voidaan taistella paitsi seksityöläisten oikeuksien puolesta, myös ihmiskauppaa vastaan. Myös WHO ja YK vaativat seksityön dekriminalisointia AIDS:in tapausten määrän vähentämiseksi.

Prostituutio ei ole Suomessa laitonta tai rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Kuitenkin rikoslaki, järjestyslaki ja ulkomaalaislaki rajoittavat prostituutiota erilaisten tapaoikeudellisten säädösten lisäksi. Osa lainsäädännöstä on perusteltua, kuten se, että Suomessa seksin osto alaikäiseltä ja parituksen- tai ihmiskaupan uhrilta on rangaistavaa. Toisaalta Pro-tukipisteen mukaan esimerkiksi seksuaalipalveluiden myyntiin liittyvä sopimus katsotaan tapaoikeudellisten säädösten perusteella pätemättömäksi, eikä prostituoitu ei voi siksi oikeusteitse vaatia saamatta jääneitä tuloja asiakkaalta itselleen.

Suomalaisista seksityöläisistä arviolta 5 – 10% on miehiä, lisäksi alalla on transihmisiä. Seksityötä koskevaa keskustelua ei siis tulisi käydä pelkästään naisten näkökulmasta, vaikka onkin totta, että suurin osa seksityöläisistä on naisia.

Ruotsissa seksin ostokielto tuli voimaan 1999. Kiellon vaikutusten seurantatutkimuksissa yksi tulos oli selkeä: asenteet seksin ostoa ja seksityötä kohtaan olivat muuttuneet kielteisemmiksi. Asennemuutos ilahdutti ostokieltoa kannattaneita, mutta samalla se heikensi seksityöntekijöiden asemaa. Kun seksin osto on tuomittavaa sekä lain että yleisen moraalikäsityksen mukaan, on esimerkiksi ihmiskauppaoikeudenkäynteihin vaikeampaa saada todistajia. Lisäksi kovemmat asenteet seksityöläisiä kohtaan heikentävät heidän turvallisuuttaan ja luottamustaan virkavaltaan. Näyttöä prostituution vähenemisestä kiellon seurauksena ei ole.

Asenteet seksityötä kohtaan ovat Suomessakin jyrkkiä, mikä heikentää seksityöläisten oikeusturvaa. Vain harvoissa tapauksissa on seksityöläisen raiskauksesta syytetty tuomittu. Lisäksi Suomessa on raportoitu useita tapauksia, joissa ainut lasten huostaanoton syy on ollut vanhemman harjoittama seksityö. Lisäksi Suomessa monet seksityöläiset ilmoittavat sosiaalisen leiman pelon yhdeksi syyksi olla maksamatta veroja. Maksamatta jättäminen kuitenkin jatkaa salailun kierrettä ja marginalisoi. Stigma on myös sosiaalisen kontrollin väline.

SONK kannattaa seksityön dekriminalisointia. Se tarkoittaa suhtautumista seksityöhön perus- ja ihmisoikeuksia edistäen. Tällöin ei tavoitella valtion bordelleita, vaan seksityöntekijöille turvattaisiin samat oikeudet kuin muillekin lain edessä. Laillisen prostituution harjoittaminen on tunnustettava ansiotyönä ja otettava näin ollen työsuojelulainsäädännön piiriin. Prostituution voidaan katsoa olevan laillista, mikäli sitä harjoittaa täysi-ikäinen, vapaaehtoinen henkilö, joka suorittaa verovelvoitteensa. Prostituution laillisuuden valvontaan on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Prostituutio ei saa olla vaikeasta elämäntilanteesta johtuva pakon sanelema ratkaisu, vaan yhteiskunnan turvaverkon tulee varmistaa yksilön viimesijainen toimeentulo. Vain tuomalla seksityö päivänvaloon ja hyväksymällä se, voimme puuttua alaan liittyviin ongelmiin.

SONKin liittohallituksen jäsen Hanna Huumonen puhui 5.8.2014 Ajankohtaisessa Kakkosessa seksityöläisten asemasta. Katso ohjelma tästä.





Hanna Huumonen
Liittohallituksen jäsen


Milla Granlund
Liittohallituksen varajäsen


Lähteet: