Blogi: Paksuna, apua!

Julkaistu SAKKI ry:n blogissa 8.1.2018.

Tarmon hakies­sa töitä hän huomasi liian usein kuule­van­sa alen­ta­via komment­te­ja siitä, ettei miestä kannata palkata, sillä tilas­tol­li­ses­ti miesten eliniän odote on mata­lam­pi kuin naisten ja miehet kuole­vat tapa­tur­mai­ses­ti useam­min kuin naiset. Tarmon palk­kaa­mi­nen on siis yksin­ker­tai­ses­ti iso riski työnan­ta­jal­le — ihan näin tieteel­li­sen tiedon valossa.

lisää…

Blogi: Amisten tulisi olla syrjinnästä ja häirinnästä vapaita alueita

Julkaistu AMKE:n blogissa 4.12.2017

Syksyn aikana ahdistelun, häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat nousseet vahvasti esille mediassa. On tärkeää, että kokemukset häirinnästä ja syrjinnästä tuodaan näkyviksi, koska usein vasta silloin ongelmiin osataan tosiasiallisesti puuttua. Nämä haasteet koskettavat myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Joulukuussa julkaistavan Amisbarometri-tutkimuksen valossa syrjinnän ja häirinnän kokemukset näyttävät erityisesti kasaantuvan vieraskielisille amisopiskelijoille. Olen nostanut tässä kirjoituksessa esille tähän teemaan liittyviä tuloksia 13.12. julkaistavasta tutkimuksesta.

lisää…

Blogi: Vihapuhe on vihateko

Julkaistu SAKKI ry:n blogissa 4.10.2017.

Myös sanat ovat tekoja. Suojele sanan­va­paut­ta­si — torju viha­pu­het­ta! #torjun­vi­ha­pu­het­ta

“Ei haukku haavaa tee” on histo­rial­li­sen huono sanan­par­si, jolla oikeu­te­taan jopa laiton­ta ilmai­sua arjes­sam­me. Sanat ovat tekoja. Vihapuhe on viha­te­ko ja myös verbaa­li­nen väki­val­ta jättää syviä arpia, vaik­kei­vat ne heti näkyi­si­kään iholla.

lisää…

Kasvot peilissä

Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.

Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.

Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.

Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.

Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.

Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.

 

Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.

 

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.

Opittaisiinko jo virheistämme?

Julkaistu Demokraatissa 8.5.2015.

Suomen sosialidemokraattinen puolue on puolustanut sivistystä ja maksutonta koulutusta koko olemassaolonsa ajan. Maksuttomalla koulutuksella turvataan paitsi kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet ja sosiaalinen liikkuvuus, myös demokratian toimivuus.

SDP siirtyi kuitenkin viime puoluekokouksessaan porvaripuolueiden hikiseen kylkeen hyväksyessään aloitteen, jonka mukaan puolueen tulee toimia niin, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksuja.

Lukukausimaksuja on kokeiltu aiemmin sekä Suomessa (2010 vuonna aloitettu kokeilu) että Ruotsissa – molemmissa negatiivisin tuloksin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportissa todettiin, etteivät lukukausimaksut onnistuneet edistämään kansainvälistymistä, kasvattamaan korkeakoulutuksen vetovoimaa, vieraskielisten tutkintojen laatua tai edes tuomaan taloudellista tuottoa tai säästöjä.

Ruotsissa lukukausimaksukokeilu tuotti tappiota ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus tippui ensimmäisenä vuonna yli 90 prosenttia. Tanskassa ei vielä vuosienkaan jälkeen ole palattu EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrässä entisiin lukuihin.

***

Maksuja on ajettu erilaisilla verukkeilla. On jopa peitelty näitä maksuja kehitysyhteistyön huntuun rakentamalla vähävaraisille opiskelijoille stipendijärjestelmää kehitysyhteistyövaroistamme.

Harmi vain, ettei kehitysyhteistyövarojen käyttö lukukausimaksujen kattamiseen täytä kehitysavuksi laskettavan tuen kriteerejä. Kehitysyhteistyövaroihin voidaan lukea vain apu, joka täyttää OECD:n niin sanotut ODA-kriteerit. Apu on suunniteltava kehittyvän maan tarpeista lähtien, ei oman maan työllisyyspolitiikkaa tukevan aivoviennin rahoittamiseksi. Kehittynyt maa ei voi maksaa kehitysapua itselleen.

Lukukausimaksut eivät edistä kansainvälistymistä, eivät tuo lisärahaa korkeakouluille tai valtiolle, eivätkä myöskään korjaa koulutustarjonnan rakenteellista ongelmaa.

Koulutuksen maksuttomuus on yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen opiskelemaan. Lukukausimaksuja on perusteltu koulutusviennillä. Hintalapun laittaminen nykyisille opinnoille ei ole innovatiivista koulutusvientiä, eivätkä opiskelijat ole tuottoisa asiakasryhmä.

Lukukausimaksukeskustelu vain jarruttaa oikeaa keskustelua koulutusviennistä. Myös Yliopistojen opetusalan liitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat kertoneet olevansa huolestuneita lukukausimaksujen vahingollisista seurauksista yliopistojen kansainvälistymiselle.

Jopa Saksa on päättänyt poistaa lukukausimaksut, sillä liittotasavalta huomasi maksujen olevan sosiaalisesti epätasa-arvoisia, eivätkä ne kannusta alemmasta sosioekonomisesta luokasta tulevia opiskelemaan. Aika sosialidemokraattisia tuulahduksia saksalaisessa koulutuspolitiikassa, väittäisin.

Tässä suhteessa ihailen Saksaa: he oppivat virheestään. Me voisimme tehdä saman täällä Suomessa ja unohtaa koko lukukausimaksukeskustelun. Tai vielä parempaa: voisimme oppia jo muiden virheistä.

Puolueemme menettää päivittäin jäseniä ikääntymisen vuoksi. Opiskelijoiden ja nuorison kannatus on puolueen jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. SDP:n tulisi siis saada saman verran uusia jäseniä kuin se jatkuvasti menettää. Tällä hetkellä SDP:n opiskelijakannatus on todella alhainen. Mielikuva, joka nuorena puolueesta syntyy, leimaa mielikuvaa SDP:stä myös vanhempana.

On epäuskottavaa puhua SDP:stä sivistyksen puolueena tai vaatia Suomea maailman osaavimmaksi maaksi, jos samaan aikaan asetetaan hintalappuja koulutukselle ja erotellaan opiskelijoita syntyperän mukaan.

Vähävaraisten liikkumisen esteet poistettava

Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.3.2015

Tauno Ahonen viittasi (Ksml 9.3.) nuoren Sara Virtasen huoleen (Ksml 2.3.) siitä, kuinka kallista liikunnan harrastaminen voi olla eikä kaikilla ole yksinkertaisesti varaa liikkua.

Ahonen nostaa esille lenkkeilyn ja hyötyliikunnan mahdollisuudet nuorten liikuttamiseksi ja peräänkuuluttaa nuorten oman aloitekyvyn puutetta syynä liikkumattomuudelle. Minä en syyttäisi nuoria. Vähäinen liikkuminen ei ole aina kiinni yksilön tahdosta. Mahdollisuudet eivät aina kohtaa motiiveja.

Yhteiskuntamme välillä suorastaan kannustaa liikkuumattomuuteen ja arki on usein liikunnan suhteen passiivista. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu myös liikuntamahdollisuuksiin ja -tottumuksiin.

Ahonen mainitsee mm. uinnin, luistelun ja hiihdon halpoina lajeina. Jyväskylän uimahalliin nuoret, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät pääsevät uimaan 6,50 euron kertamaksulla, aikuiset 9 eurolla. Alennettukin hinta voi silti olla aivan liikaa opintotuella kituuttavalle opiskelijalle köyhistä eläkeläisistä puhumattakaan. Sukset maksavat satoja euroja, samoin luistimet. Kaikkia ei myöskään motivoi liikkeelle pelkkä edullinen ulkoilu tai kotijumppa.

Aivan kuten koulutus, myös erilaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa näyttävät nykytutkimuksen valossa periytyvän. Tämä näkyy kärjistetysti vain hyvätuloisten perheiden lasten mahdollisuutena harrastaa kalliita varusteita vaativia lajeja. Myös pääsy harrastuspaikalle – kuten jäähallille – ei ole kaikille mahdollista. Harrastusmaksut tietyissä lajeissa käyvätkin kipeästi pienituloisten kukkarolle, jolloin osallistumismahdollisuudet jäävät vain suurempien tuloluokkien piiriin kuuluville.

Liikunnan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia täytyy tukea kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Valtion on tuettava vähävaraisten liikkumista esimerkiksi liikuntasetelein. Siitä olen Ahosen kanssa samaa mieltä, että monimuotoinen luonto ja virkistysalueet kaupunkien lähellä lisäävät myös vähävaraisten liikkumismahdollisuuksia. Nyt on aika panostaa koko kansan monipuoliseen liikuttamiseen.

Hanna Huumonen
Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja 2014
kansanedustajaehdokas (sd.)
Jyväskylä

Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta

Kannanotto, SONK ja Demarinuoret
10.02.2015

SONK ja Demarinuoret ovat huolissaan, että suomalaiset yritykset eivät hyödynnä työntekijöiden koulutusoikeutta tarpeeksi. Työnantajilla on oikeus saada verohelpotuksia järjestämästään ammatillisesta koulutuksesta, joka on suunnitelmallista ja tarpeellista työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuitenkin vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista (32 %) on aloitettu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen. (SAK:n luottamushenkilöpaneeli 10/14)

– Koulutusoikeus on tärkeä tekijä työurien pidentämiseksi. Sen avulla voidaan vastata mahdollisiin työtehtävän uusiin vaatimuksiin ja toisaalta ennakoida uusia osaamistarpeita, sanoo Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen. Jatka lukemista ”Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta”

Demariopiskelijoiden Huumonen jyrisee: ”Jäitä hattuun,opiskelijaliike!”

Demokraatti 30.1.2015Keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta käy kuumana. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen hämmästelee kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajan Daniel Lahden puutteellisia tietoja.jiLahti kehottaa opetusministeri Krista Kiurua laittamaan “jäitä hattuun” duaalimallin tulevaisuuden selvityksensä kanssa. Lahti myös vihjaa, että ministeri tekee vain vaalityötään esittämällä tälläisiä selvityksiä ja toteaa, että ministeri olisi voinut jo aiemmin tilata selvityksen. Myös Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen Opiskelijakuntien Liitto (SAMOK) ottivat kantaa Kiurun selvitystyöhön.

– Sivistyspuolue kokoomuksen edustaja Lahti ei kuitenkaan viitsinyt ottaa Hesarin uutista pidempää lähdettä käteensä. Kiurun esille nostama selvitys on nimittäin Technopolis Groupin kansainvälinen selvitys, jota on tehty pidempään – ei siis mikään äkillinen vaalitempaus. Selvityksestä tiedotettiin jo viime vuoden joulukuun alussa korkeakoulujen tiedelaitosten johdon seminaarissa Joensuussa.

– Jos Lahti olisi aidosti huolissaan korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, hän näkisi myös vastuulliseksi, että ennen hallitusneuvotteluja on hyvä olla faktaa, jonka pohjalta tehdä päätöksiä koulutuksen tulevaisuudesta,  Huumonen painottaa.

Huumonen huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteissa ilmenee, että sekä SYL että SAMOK ovat edustettuina kyseisessä selvitysryhmässä. Hänestä on selvää, että selvitysryhmä on pohtinut laajempaa kokonaisuutta, johon sisältyy myös HS uutisessa (30.1.) esille nostettu keskustelu duaalimallin purkamisesta.

Huumosen mukaan erilaiset yhteistyökokeilut ovat kannatettavia. Niissä opiskelijat saavat tuntumaa työelämään ja korkeakoulujen sekä liike-elämän väliltä voidaan hakea synergiaetuja, mutta koulutuksen alistaminen yritysten intresseille on osaajayhteiskunnalle turmionpolku.

Hän korostaa, että tavoitteisiin ei päästä, jos yksisilmäisesti paimennetaan opiskelijoita vain siihen suuntaan, mihin markkinat milloinkin uutta työkarjaa kaipaavat. Opiskelija ei ole tuotantoväline. Siksi laadukkaat selvitykset ovat avainasemassa tasa-arvoisemman koulutuksen toteutumiseksi, Huumonen sanoo.

– Kansainvälinen tutkimus ja selvitystyö on arvokasta tulevan päätöksenteon tueksi. Olen iloinen, että hallitus ja ministeri Kiuru arvostavat tutkimusta, eikä päätöksiä tehdä mututuntumalla.

Jatka lukemista ”Demariopiskelijoiden Huumonen jyrisee: ”Jäitä hattuun,opiskelijaliike!””

Kolumni: Uudelleenbrändätään punaliput

Julkaistu Demokraatissa 4.2.2015

Aloitin vuoden vaihteessa demariopiskelijoiden puheenjohtajana. Uudenvuodenlahjaksi sain

puolueen murskaavat kannatusluvut opiskelijoiden keskuudessa: reilu 4% (Opiskelijabarometri

2014, Juhani Saari, Otus). Nuorisokannatuskaan ei ole kaukana siitä. Samaan aikaan kun

puolueemme uskollisimmat kannattajat lähtevät tuonpuoleisen punaisimmille laitumille, nuoret

tai nukkuvat äänestäjät eivät kiinnostu sosialidemokraattisesta aatteesta. Jos olisin pessimisti,

väittäisin puolueemme kuolevan kannattajiemme mukana. Mutta koska olen optimisti, näen

edessäni 96 potentiaalista prosenttiyksikköä kannatuksen nousua. Jatka lukemista ”Kolumni: Uudelleenbrändätään punaliput”