Kasvot peilissä

Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.

Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.

Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.

Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.

Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.

Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.

 

Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.

 

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.

Opittaisiinko jo virheistämme?

Julkaistu Demokraatissa 8.5.2015.

Suomen sosialidemokraattinen puolue on puolustanut sivistystä ja maksutonta koulutusta koko olemassaolonsa ajan. Maksuttomalla koulutuksella turvataan paitsi kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet ja sosiaalinen liikkuvuus, myös demokratian toimivuus.

SDP siirtyi kuitenkin viime puoluekokouksessaan porvaripuolueiden hikiseen kylkeen hyväksyessään aloitteen, jonka mukaan puolueen tulee toimia niin, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksuja.

Lukukausimaksuja on kokeiltu aiemmin sekä Suomessa (2010 vuonna aloitettu kokeilu) että Ruotsissa – molemmissa negatiivisin tuloksin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportissa todettiin, etteivät lukukausimaksut onnistuneet edistämään kansainvälistymistä, kasvattamaan korkeakoulutuksen vetovoimaa, vieraskielisten tutkintojen laatua tai edes tuomaan taloudellista tuottoa tai säästöjä.

Ruotsissa lukukausimaksukokeilu tuotti tappiota ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus tippui ensimmäisenä vuonna yli 90 prosenttia. Tanskassa ei vielä vuosienkaan jälkeen ole palattu EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrässä entisiin lukuihin.

***

Maksuja on ajettu erilaisilla verukkeilla. On jopa peitelty näitä maksuja kehitysyhteistyön huntuun rakentamalla vähävaraisille opiskelijoille stipendijärjestelmää kehitysyhteistyövaroistamme.

Harmi vain, ettei kehitysyhteistyövarojen käyttö lukukausimaksujen kattamiseen täytä kehitysavuksi laskettavan tuen kriteerejä. Kehitysyhteistyövaroihin voidaan lukea vain apu, joka täyttää OECD:n niin sanotut ODA-kriteerit. Apu on suunniteltava kehittyvän maan tarpeista lähtien, ei oman maan työllisyyspolitiikkaa tukevan aivoviennin rahoittamiseksi. Kehittynyt maa ei voi maksaa kehitysapua itselleen.

Lukukausimaksut eivät edistä kansainvälistymistä, eivät tuo lisärahaa korkeakouluille tai valtiolle, eivätkä myöskään korjaa koulutustarjonnan rakenteellista ongelmaa.

Koulutuksen maksuttomuus on yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen opiskelemaan. Lukukausimaksuja on perusteltu koulutusviennillä. Hintalapun laittaminen nykyisille opinnoille ei ole innovatiivista koulutusvientiä, eivätkä opiskelijat ole tuottoisa asiakasryhmä.

Lukukausimaksukeskustelu vain jarruttaa oikeaa keskustelua koulutusviennistä. Myös Yliopistojen opetusalan liitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat kertoneet olevansa huolestuneita lukukausimaksujen vahingollisista seurauksista yliopistojen kansainvälistymiselle.

Jopa Saksa on päättänyt poistaa lukukausimaksut, sillä liittotasavalta huomasi maksujen olevan sosiaalisesti epätasa-arvoisia, eivätkä ne kannusta alemmasta sosioekonomisesta luokasta tulevia opiskelemaan. Aika sosialidemokraattisia tuulahduksia saksalaisessa koulutuspolitiikassa, väittäisin.

Tässä suhteessa ihailen Saksaa: he oppivat virheestään. Me voisimme tehdä saman täällä Suomessa ja unohtaa koko lukukausimaksukeskustelun. Tai vielä parempaa: voisimme oppia jo muiden virheistä.

Puolueemme menettää päivittäin jäseniä ikääntymisen vuoksi. Opiskelijoiden ja nuorison kannatus on puolueen jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. SDP:n tulisi siis saada saman verran uusia jäseniä kuin se jatkuvasti menettää. Tällä hetkellä SDP:n opiskelijakannatus on todella alhainen. Mielikuva, joka nuorena puolueesta syntyy, leimaa mielikuvaa SDP:stä myös vanhempana.

On epäuskottavaa puhua SDP:stä sivistyksen puolueena tai vaatia Suomea maailman osaavimmaksi maaksi, jos samaan aikaan asetetaan hintalappuja koulutukselle ja erotellaan opiskelijoita syntyperän mukaan.

Kehitysyhteistyö on tärkeää

Jyväskylässä järjestettiin Globaalipolitiikka.NYT.-keskustelutilaisuus perjantaina 27.3.2015. Eduskuntavaaliehdokas Hanna Huumonen haastoi kehitysministerin erityisavustaja Sonja Kekkosta Suomen kehityspolitiikasta.

Ulkoasiainministeriö teetti tammikuussa Taloustutkimus Oy:llä tutkimuksen siitä, miten hyvin suomalaiset tuntevat maailman tilan ja vuosituhattavoitteiden toteutumisen. Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu tänä vuonna ja ne ovat olleet monelta osin menestystarina. Tutkimus osoitti, että 8/10 suomalaisesta uskoo, että köyhyys on huomattavasti lisääntynyt, vaikka äärimmäinen köyhyys saatiin puolitettua (1990-luvun alun tasosta) jo viisi vuotta ennen tavoitteen määräaikaa, eli vuonna 2010.

Useampi kuin 8/10 suomalaisesta uskoo myös, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua, vaikka todellisuudessa jo yli 90% aloittaa peruskoulussa. Erityisesti tyttöjen koulunkäynnin aloittaminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Tässä kaikessa on kehitysyhteistyöllä ollut merkittävä rooli. Eniten koulussakäynti on lisääntynyt Afrikassa: lähes 20 prosenttiyksikköä vuoden viimeisen 15 vuoden ajalla.

Vuosituhattavoitteiden olemassaoloaikana 2,1 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan veden piiriin. Esimerkiksi Etiopiassa Suomen osaltaan rahoittamilla vesihankkeilla 3 miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden piirin vuosien 2009-2015 aikana. Äitiyskuolleisuus on saatu myös lähes puolittumaan. Suomi on niitä harvoja maita, joka pitää aina johdonmukaisesti esillä seksuaali- ja lisääntymisterveydellisiä oikeuksia.

Miksi Suomi tekee kehitysyhteistyötä?

Kehitysyhteistyö  on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on tehnyt  kehitysyhteistyötä jo yli 50 vuotta. Se on toki muuttunut paljon  vuosikymmenten aikana. Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon. Sekä maailma että Suomi ovat muuttuneet tuona aikana paljon. Kehitysyhteistyötä ei tänä päivänä tehdä samoilla keinoilla ja tavoilla, kuin 50 vuotta sitten – eikä edes samalla tavalla, kuin 20 vuotta sitten.

Suomi on kaikesta huolimatta yksi maailman vauraimmista maista. Meillä on osaamista, kokemusta ja mahdollisuuksia auttaa muita. Köyhyyden vähentäminen on sekä Suomen sisällä että globaalilla tasolla tärkein mahdollinen turvallisuuspoliittinen teko. Suomi voi myös monin tavoin vaikuttaa kokoansa suuremmalla painoarvolla maailman suuntaan, koska Suomen asiantuntemusta ja johdonmukaisuutta arvostetaan maailmalla. Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on myös suomalaisten etu.

Miksi Suomi tukee vuodesta toiseen samoja maita?

Kehitysyhteistyössä johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat tuloksellisuuden kannalta tärkeitä. Osa kumppanimaista on vaihtunut vuosien saatossa, mutta pääsääntöisesti kaikki pitkäaikaiset kumppanimaat ovat kehittyneet yhteistyön aikana merkittävästi. Esimerkiksi Vietnam on kehittynyt niin nopeasti, että kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä ollaan siirtymässä normaaleihin poliittis-taloudellisiin suhteisiin.

Tulokset jäävät pysyviksi, kun vastuu muutoksista on alusta saakka mailla itsellään. Tämän huomasivat myös ministeri Paatero (ja erityisavustaja Kekkonen) vieraillessaan tammikuussa Etiopiassa. Siellä puhtaan veden osalta tavoitteet on saavutettu rakentamalla vesipisteet niin, että vastuuseen ja huolehtimaan valitaan paikallisista ihmisistä koostuva porukka. Paikalliset huolehtivat vesipisteen toiminnasta, puhtaudesta ja siitä, että kaikki alueen asukkaat saavat tasapuolisesti vettä. Alueen asukkaat myös maksavat omista tuloistaan vesimaksua, jolla vesipisteen ylläpidosta huolehditaan. Tällä tavalla paikallisilla ihmisillä on alusta saakka vastuu, motivaatio ja aito mahdollisuus huolehtia vedestä ja kehitysyhteistyön tulokset jäävät pysyviksi.

On tärkeää muistaa, että Suomi vie kehittyviin maihin myös osaamista, ei vain taloudellista apua. Kehitysyhteistyö tukee myös rauhantyötä, etteivät jo olemassa olevat konfliktit kärjistyisi. Silloin voidaan vaikuttaa myös siihen, että maailman nopeasti nousevat maat Afrikassa ja Aasiassa kasvaisivat oikeudenmukaisesti. Vastuullinen, ympäristötietoinen talouskasvu parantaa myös näiden maiden naisten ja tyttöjen asemaa.

Kehitysyhteistyön tarkoitus on tehdä itsestään ”tarpeetonta”. Tavoitteena  on aina, että kehittyvien maiden apuriippuvuus vähenee ja maiden    omat julkiset sektorit kasvaa ja kehittyy.
Kehitysyhteistyön arvot eli ihmisoikeudet ja demokratia ovat pääasia, jota myös kehitysapua saavat maat kunnioittavat. Markkinat ja maailma eivät ole reiluja, joten kehitys ei hoituisi omalla painollaan vapailla markkinoilla. Veronkierto ja pääoman kasautuminen on ongelma sekä kehymaissa että meillä pohjoismaissa ja länsimaissa.
Sonja Kekkonen & Hanna Huumonen

Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta

Kannanotto, SONK ja Demarinuoret
10.02.2015

SONK ja Demarinuoret ovat huolissaan, että suomalaiset yritykset eivät hyödynnä työntekijöiden koulutusoikeutta tarpeeksi. Työnantajilla on oikeus saada verohelpotuksia järjestämästään ammatillisesta koulutuksesta, joka on suunnitelmallista ja tarpeellista työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuitenkin vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista (32 %) on aloitettu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen. (SAK:n luottamushenkilöpaneeli 10/14)

– Koulutusoikeus on tärkeä tekijä työurien pidentämiseksi. Sen avulla voidaan vastata mahdollisiin työtehtävän uusiin vaatimuksiin ja toisaalta ennakoida uusia osaamistarpeita, sanoo Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen. Jatka lukemista ”Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta”

Demariopiskelijoiden Huumonen jyrisee: ”Jäitä hattuun,opiskelijaliike!”

Demokraatti 30.1.2015Keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta käy kuumana. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen hämmästelee kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajan Daniel Lahden puutteellisia tietoja.jiLahti kehottaa opetusministeri Krista Kiurua laittamaan “jäitä hattuun” duaalimallin tulevaisuuden selvityksensä kanssa. Lahti myös vihjaa, että ministeri tekee vain vaalityötään esittämällä tälläisiä selvityksiä ja toteaa, että ministeri olisi voinut jo aiemmin tilata selvityksen. Myös Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen Opiskelijakuntien Liitto (SAMOK) ottivat kantaa Kiurun selvitystyöhön.

– Sivistyspuolue kokoomuksen edustaja Lahti ei kuitenkaan viitsinyt ottaa Hesarin uutista pidempää lähdettä käteensä. Kiurun esille nostama selvitys on nimittäin Technopolis Groupin kansainvälinen selvitys, jota on tehty pidempään – ei siis mikään äkillinen vaalitempaus. Selvityksestä tiedotettiin jo viime vuoden joulukuun alussa korkeakoulujen tiedelaitosten johdon seminaarissa Joensuussa.

– Jos Lahti olisi aidosti huolissaan korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, hän näkisi myös vastuulliseksi, että ennen hallitusneuvotteluja on hyvä olla faktaa, jonka pohjalta tehdä päätöksiä koulutuksen tulevaisuudesta,  Huumonen painottaa.

Huumonen huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteissa ilmenee, että sekä SYL että SAMOK ovat edustettuina kyseisessä selvitysryhmässä. Hänestä on selvää, että selvitysryhmä on pohtinut laajempaa kokonaisuutta, johon sisältyy myös HS uutisessa (30.1.) esille nostettu keskustelu duaalimallin purkamisesta.

Huumosen mukaan erilaiset yhteistyökokeilut ovat kannatettavia. Niissä opiskelijat saavat tuntumaa työelämään ja korkeakoulujen sekä liike-elämän väliltä voidaan hakea synergiaetuja, mutta koulutuksen alistaminen yritysten intresseille on osaajayhteiskunnalle turmionpolku.

Hän korostaa, että tavoitteisiin ei päästä, jos yksisilmäisesti paimennetaan opiskelijoita vain siihen suuntaan, mihin markkinat milloinkin uutta työkarjaa kaipaavat. Opiskelija ei ole tuotantoväline. Siksi laadukkaat selvitykset ovat avainasemassa tasa-arvoisemman koulutuksen toteutumiseksi, Huumonen sanoo.

– Kansainvälinen tutkimus ja selvitystyö on arvokasta tulevan päätöksenteon tueksi. Olen iloinen, että hallitus ja ministeri Kiuru arvostavat tutkimusta, eikä päätöksiä tehdä mututuntumalla.

Jatka lukemista ”Demariopiskelijoiden Huumonen jyrisee: ”Jäitä hattuun,opiskelijaliike!””

Kolumni: Uudelleenbrändätään punaliput

Julkaistu Demokraatissa 4.2.2015

Aloitin vuoden vaihteessa demariopiskelijoiden puheenjohtajana. Uudenvuodenlahjaksi sain

puolueen murskaavat kannatusluvut opiskelijoiden keskuudessa: reilu 4% (Opiskelijabarometri

2014, Juhani Saari, Otus). Nuorisokannatuskaan ei ole kaukana siitä. Samaan aikaan kun

puolueemme uskollisimmat kannattajat lähtevät tuonpuoleisen punaisimmille laitumille, nuoret

tai nukkuvat äänestäjät eivät kiinnostu sosialidemokraattisesta aatteesta. Jos olisin pessimisti,

väittäisin puolueemme kuolevan kannattajiemme mukana. Mutta koska olen optimisti, näen

edessäni 96 potentiaalista prosenttiyksikköä kannatuksen nousua. Jatka lukemista ”Kolumni: Uudelleenbrändätään punaliput”

JSDN JA SOMA: #TYÖVÄENHUUMONEN SONKIN PUHEENJOHTAJAKSI

TIEDOTE
19.9.2014
Julkaisuvapaa: heti

JSDN JA SOMA: #TYÖVÄENHUUMONEN SONKIN PUHEENJOHTAJAKSI

Jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat (JSDN) ja Sosialidemokraattiset Ammattikorkeakouluopiskelijat (SOMA ry) esittävät Hanna Huumosta Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2015-2016.

Huumonen on 26-vuotias yhteiskuntatieteiden kandidaatti sekä filosofian ja liikuntatieteiden maisteriopiskelija Jyväskylästä. Hannalla on kattava kokemus jokaisella opiskelijapolitiikan tasolla toimimisesta. Huumonen on ollut Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajiston jäsen vuodesta 2011 ja toimi JYYn hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2013. Huumonen oli myös JSDN:n puheenjohtaja vuonna 2013. Tällä hetkellä hän toimii Suomen suurimman opiskelijajärjestön, Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ry:n puheenjohtajana Helsingissä sekä SONKin liittohallituksen jäsenenä.

“Olen innoissani ehdokkuudestani ja minulle osoitetusta tuesta. SONK on minulle rakas järjestö, jonka käyttöön haluan antaa osaamiseni ja kokemukseni opiskelijapolitiikassa. Minun SONKini olisi jäsenistönsä näköinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka voima näkyisi paikallistasolta valtakunnanpolitiikkaan saakka. SONKin tulee olla järjestö, joka innostaa ja inspiroi uusia sekä vanhoja jäseniään. Räväköillä ulostuloilla, vakuuttavalla medianäkyvyydellä ja osastojen tukemisella tämä onnistuu”, linjaa Huumonen.

Huumosen kädenjälki näkyy jo paikallisessa osastotoiminnassa, jonne hän on tuonut uutta puhtia ja yhteistyötä.

“Hannan jalanjälkiä on ollut ilo seurata JSDN:ssä. Hän pisti omalla kaudellaan JSDN:n talouden kuntoon ja yhdisti johtajuudellaan vanhoja sekä uusia toimijoita yhdeksi, vahvaksi rintamaksi. Myös JYYn edustajistovaaleissa demariopiskelijoiden paikkamäärä nousi viime vuonna”, kertoo JSDN:n puheenjohtaja Annu Komulainen.

Kokonaisvaltainen kokemus opiskelijapolitiikasta on luonut Huumoselle laajat verkostot sekä poliittiseen että sitoutumattomaan opiskelijaliikkeeseen.

“Huumonen on töitä pelkäämätön tyyppi, jota on ilo tukea. Hän tuntee hyvin ylioppilaskuntapolitiikan, mutta myös AMK-puolen toiminnan, jossa on vielä paljon tilaa sosialidemokraattisen aatteen edistämiselle. Uskon, että Hanna on oikea henkilö puskemaan eteenpäin näitä ja muitakin asioita SONKissa”, jatkaa SOMA:n puheenjohtaja Tony Viksten.

SONKin liittokokouksessa 15.-16.11.2014 Jyväskylässä valitaan puheenjohtaja kaudelle 2015-2016.

Lisätietoja:
Hanna Huumonen
hannahuumonen@gmail.com
0405495701
http://hannahuumonen.fi/
@HannaHuumonen,
#työväenhuumonen

Kampanjapäällikkö
Meiju Haapoja
meiju.haapoja@gmail.com
040 0341692