Epävarmuus uhkaa yhteiskuntarauhaa

Julkaistu Debatti-lehdessä 4/2014.

Kirjoittaja on pesunkestävä pasifisti ja innokas googlettaja.

Epävarmuus uhkaa yhteiskuntarauhaa

Aloitin tämän jutun kirjoittamisen näpyttelemällä hakukoneeseen sanat “Milloin yhteiskuntarauha järkkyy Suomessa?”. Viidennessekunnissa sain 4 410 tulosta ja opin, että yhteiskuntarauha järkkyy jossain vuoden 2013-2030 välillä. Syynä on “uusi sukupolvi viherterrorikommunisteja”, jotka ovat pahoittaneet mielensä hyvinvointiyhteiskuntamme leikkauspolitiikasta.

Toiset pitävät yhteiskuntarauhan järkkymistä Suomessa mahdottomuutena. Pessimistisimmät kommentoijat sen sijaan uskovat yhteiskuntarauhan järkkyvän, kun riittävä määrä kansalaisia on vailla ruokaa tai asuntoa. Silloin rikollisuus lisääntyy ja viha poliisia, pankkeja ja poliitikkoja kohtaan kasvaa. Lopulta syttyy luokkasota. Kenen syy se on?


Nälkä, mikä ihana tekosyy!

Lama inspiroi ääriajattelua. Etsiessään syntipukkia omaan ahdinkoonsa, tulee helposti osoittaneeksi sormellaan toista ihmistä, ryhmää tai instituutiota: tämä on teidän syynne. Pitkäaikaistyöttömyys ja velallisuus voi pahimmillaan näkyä kansalaistottelemattomuutena tai jopa rikollisuutena, joka nousee poliittisen akselin molemmista päistä ja sen ulkopuolelta. Teroitetaan astaloita ja terrorisoidaan maahanmuuttajia. Koska se on niiden syy.

Oikeistolainen leikkauspolitiikka kasvattaa ihmisten, yhteisöjen sekä yritysten epävarmuutta ja samalla uhkaa yhteiskuntarauhaa epäsuorasti lieveilmiöidensä kautta. Vasemmiston on tarjottava rinnalle uskottava vaihtoehto kansalle – vaihtoehto, joka vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja vakauttaa yhteiskuntaa.

Sillä kun kuluttajat eivät uskalla kuluttaa, yritykset eivät uskalla investoida, uusia työpaikkoja ei synny, eikä talouskasvu lähde käyntiin. Epävarmuus tuottaa irtisanomisia, mikä taas vahvistaa epävarmuuden kierrettä. Kierre nostaa populismin pintaan.

Raha ei liiku, kun Suomen kaltaisessa pienessä kansantaloudessa kaikki säästävät samaan aikaan. Silloin yrityksillä ei ole maksuhaluisia asiakkaita, ne eivät voi työllistää eikä verotuloja synny.


Oikeus onnistua, mutta myös epäonnistua

Epävarmuus ei kannusta riskinottoon. Kuitenkin yrittäjyyteen kuuluu aina riski. Sen vaikutusta yrittäjän henkilökohtaiseen hyvinvointiin voidaan vähentää parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa. Yrityksen perustamisen ja sen laajentamisen aiheuttaman epävarmuuden vähentäminen vahvistaisi yrittäjyyden kannustimia. Nyt yrittäjän ainoat vaihtoehdot ovat onnistuminen ensimmäisellä yrittämällä tai elämän mittainen konkurssivelka.

Loputtomilta vaikuttavat yt-neuvottelut eivät riivaa vain yksityisen sektorin työntekijöitä, vaan myös julkisen sektorin työntekijöitä halutaan irtisanoa. Se on omiaan lisäämään epävarmuuden ja turvattomuuden kokemusta. Jokainen joutuu pelkäämään työpaikkansa menettämistä. Taloudellisesti epävakaina aikoina tarvitaan nimenomaan takeita työpaikan säilymisestä ja suojaa irtisanomisilta. Syyttely ja toiseuden tunnistaminen alkaakin pelosta.

Kukaan ei hyödy epävarmuuden kasvusta ja laman pitkittymisestä. Yhteiskunnan on oltava sellainen, että jokainen voi luottaa tulevansa taloudellisesti toimeen ja selviävänsä menoistaan nyt ja tulevaisuudessa. Siksi julkisen vallan on annettava selkeä signaali, jolla se katkaisee epävarmuuden kierteen ja turvaa yhteiskuntarauhan. Julkinen valta voi olla pelastajamme ja rauhanturvaajamme.

PS: Alussa mainitun googlailuni kolmas hakutulos oli Jyri Hännisen uutisanalyysi vuodelta 2013 yhteiskuntarauhan järkkymisestä Euroopassa. Hänninen kirjoittaa: “Pa­ras­ta lää­ket­tä on saa­da ta­lous käyn­tiin ja ih­mi­set töi­hin. Pit­kä työ­päi­vä ja sen pääl­le hy­vä päi­väl­li­nen pi­tä­vät ih­mi­set yleen­sä rau­hal­li­se­na.” Hännisen esittämä lääke on myös toimiva rokote: se voi ennaltaehkäistä epidemian synnyn, yhteiskuntarauhan murtumisen.