Kyllä, meidän tulisi olla huolissamme informaatiovaikuttamisesta

Huoli informaatiovaikuttamisesta herää aina vaalien alla. Ilmiö ei kuitenkaan tapahdu vain vaalien kynnyksellä, vaan vaikuttaminen on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja systemaattista. Sen tavoitteena on tuhota kansallinen tarinamme – siis yhtenäinen, suomalainen yhteiskuntamme (VNK 2017). Eripuraa luodaan Puolustusvoimien mukaan sekä salakavalalla vaikuttamisella että tökeröllä hämmentämisellä. Kumpikin ovat osa laajempaa informaatiopelotetta. (Puolustusvoimat 2016).  

VNK:n mukaan esimerkiksi kuvamanipulaatiot, feikkiprofiilit somessa (nk. trollit), puolitotuudet ja suorat valheet, painostaminen, mittasuhteiden vääristely ja lukuisat valeuutissivustot ovat informaatiovaikuttamisen keskeisiä välineitä. Mikään ei leviä somessa niin nopeasti kuin emävale, johon halutaan uskoa. Informaatiovaikuttamisen vastavoimana onkin nähtävä riippumaton ja laadukas tiedonvälitys.

Suomessa ja Euroopassa vaikuttaminen on kulminoitunut muutaman vuoden takaiseen pakolaiskriisiin. Uskonnolliset ja etniset jakolinjat olivat olemassaolevia kipupisteitä, joita härskisti hyödynnettiin. Jakautunut kansakunta on heikompi, ja juuri siihen vaikuttamisella pyritään.

Vaikuttamisen vaarallisuus piileekin sen arkipäiväisyydessä ja hitaudessa: psykologinen vaikuttaminen on siten tehokkainta. Näin vaalien alla onkin hyvä hetki tarkastella vaikuttamisen muotoja. Ulkopoliittisen instituutin selvityksessä (2018) vaalivaikuttamisen osalta eritellään viisi vaihetta:

Vaihe 1: disinformaation hyödyntäminen epäluulojen ja jakolinjojen vahvistamisessa.
Polarisaatiota syvennetään hyödyntäen esimerkiksi pakolaiskriisiä.

Vaihe 2: arkaluonteisen tiedon varastaminen luottamuksellisista keskusteluista.
Esimerkiksi luottamuksellisten sähköpostien haaliminen (Clinton ja USA:n vaalit 2017)

Vaihe 3: varastetun datan vuotaminen oletettujen nettiaktivistien, ”haktivistien”, kautta.
Tiedot vuodetaan riippumattomina ja itsenäisinä esiintyvien hakkereiden toimesta. Ne toimivat kuitenkin pikemminkin taustatoimijoiden kulissina. Esimerkiksi USA:n presidentinvaalien vuotoon liittyi toimija nimeltä Guccifer 2.0, jonka taustalla toimi todennäköisesti venäläisten valtiolliset toimijat.

Vaihe 4: vuodetun datan valkopesu ammattimaisen median avulla.
Varastettu data luovutetaan valtamedialle viestin vahvistamiseksi.

Vaihe 5: salainen yhteistoiminta, jonka tavoitteena on synkronoida vaalien aikaiset toimet.
Taustalla on vuosien työ, joka UPI:n mukaan on “luonteeltaan salaliittomaista tai opportunistista, ja siitä voi jopa puuttua suorat kontaktit kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä”.

Kevään vaaleissa jää nähtäväksi, minkälaisen muodon vaikuttaminen ottaa. Otetaanko kohteeksi esimerkiksi ne eduskuntavaaliehdokkaat, jotka ovat vaalikoneessa ottaneet kannan Venäjästä turvallisuusuhkana?

Jokaisen liberaalin, konservatiivin, vasemmistolaisen ja oikeistolaisen tulisi olla tietoinen ja huolissaan vaikuttamisesta. Aina kun vahvistamme vastakkainasettelua ja kyseenalaistamme oikeusvaltiota ja demokratiaa, pelaamme informaatiovaikuttamisen pussiin.

Lisälukemista aiheesta
Hybridivaikuttaminen ja demokratian resilienssi: Ulkoisen häirinnän mahdollisuudet ja torjuntakyky liberaaleissa demokratioissa
-Countering Information Influence Activities
Countering information influence activities – A handbook for communicators
-Hallintovaliokunnan kuuleminen informaatiovaikuttamisesta