Kehitysyhteistyö on tärkeää

Jyväskylässä järjestettiin Globaalipolitiikka.NYT.-keskustelutilaisuus perjantaina 27.3.2015. Eduskuntavaaliehdokas Hanna Huumonen haastoi kehitysministerin erityisavustaja Sonja Kekkosta Suomen kehityspolitiikasta.

Ulkoasiainministeriö teetti tammikuussa Taloustutkimus Oy:llä tutkimuksen siitä, miten hyvin suomalaiset tuntevat maailman tilan ja vuosituhattavoitteiden toteutumisen. Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu tänä vuonna ja ne ovat olleet monelta osin menestystarina. Tutkimus osoitti, että 8/10 suomalaisesta uskoo, että köyhyys on huomattavasti lisääntynyt, vaikka äärimmäinen köyhyys saatiin puolitettua (1990-luvun alun tasosta) jo viisi vuotta ennen tavoitteen määräaikaa, eli vuonna 2010.

Useampi kuin 8/10 suomalaisesta uskoo myös, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua, vaikka todellisuudessa jo yli 90% aloittaa peruskoulussa. Erityisesti tyttöjen koulunkäynnin aloittaminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Tässä kaikessa on kehitysyhteistyöllä ollut merkittävä rooli. Eniten koulussakäynti on lisääntynyt Afrikassa: lähes 20 prosenttiyksikköä vuoden viimeisen 15 vuoden ajalla.

Vuosituhattavoitteiden olemassaoloaikana 2,1 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan veden piiriin. Esimerkiksi Etiopiassa Suomen osaltaan rahoittamilla vesihankkeilla 3 miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden piirin vuosien 2009-2015 aikana. Äitiyskuolleisuus on saatu myös lähes puolittumaan. Suomi on niitä harvoja maita, joka pitää aina johdonmukaisesti esillä seksuaali- ja lisääntymisterveydellisiä oikeuksia.

Miksi Suomi tekee kehitysyhteistyötä?

Kehitysyhteistyö  on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on tehnyt  kehitysyhteistyötä jo yli 50 vuotta. Se on toki muuttunut paljon  vuosikymmenten aikana. Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon. Sekä maailma että Suomi ovat muuttuneet tuona aikana paljon. Kehitysyhteistyötä ei tänä päivänä tehdä samoilla keinoilla ja tavoilla, kuin 50 vuotta sitten – eikä edes samalla tavalla, kuin 20 vuotta sitten.

Suomi on kaikesta huolimatta yksi maailman vauraimmista maista. Meillä on osaamista, kokemusta ja mahdollisuuksia auttaa muita. Köyhyyden vähentäminen on sekä Suomen sisällä että globaalilla tasolla tärkein mahdollinen turvallisuuspoliittinen teko. Suomi voi myös monin tavoin vaikuttaa kokoansa suuremmalla painoarvolla maailman suuntaan, koska Suomen asiantuntemusta ja johdonmukaisuutta arvostetaan maailmalla. Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on myös suomalaisten etu.

Miksi Suomi tukee vuodesta toiseen samoja maita?

Kehitysyhteistyössä johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat tuloksellisuuden kannalta tärkeitä. Osa kumppanimaista on vaihtunut vuosien saatossa, mutta pääsääntöisesti kaikki pitkäaikaiset kumppanimaat ovat kehittyneet yhteistyön aikana merkittävästi. Esimerkiksi Vietnam on kehittynyt niin nopeasti, että kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä ollaan siirtymässä normaaleihin poliittis-taloudellisiin suhteisiin.

Tulokset jäävät pysyviksi, kun vastuu muutoksista on alusta saakka mailla itsellään. Tämän huomasivat myös ministeri Paatero (ja erityisavustaja Kekkonen) vieraillessaan tammikuussa Etiopiassa. Siellä puhtaan veden osalta tavoitteet on saavutettu rakentamalla vesipisteet niin, että vastuuseen ja huolehtimaan valitaan paikallisista ihmisistä koostuva porukka. Paikalliset huolehtivat vesipisteen toiminnasta, puhtaudesta ja siitä, että kaikki alueen asukkaat saavat tasapuolisesti vettä. Alueen asukkaat myös maksavat omista tuloistaan vesimaksua, jolla vesipisteen ylläpidosta huolehditaan. Tällä tavalla paikallisilla ihmisillä on alusta saakka vastuu, motivaatio ja aito mahdollisuus huolehtia vedestä ja kehitysyhteistyön tulokset jäävät pysyviksi.

On tärkeää muistaa, että Suomi vie kehittyviin maihin myös osaamista, ei vain taloudellista apua. Kehitysyhteistyö tukee myös rauhantyötä, etteivät jo olemassa olevat konfliktit kärjistyisi. Silloin voidaan vaikuttaa myös siihen, että maailman nopeasti nousevat maat Afrikassa ja Aasiassa kasvaisivat oikeudenmukaisesti. Vastuullinen, ympäristötietoinen talouskasvu parantaa myös näiden maiden naisten ja tyttöjen asemaa.

Kehitysyhteistyön tarkoitus on tehdä itsestään ”tarpeetonta”. Tavoitteena  on aina, että kehittyvien maiden apuriippuvuus vähenee ja maiden    omat julkiset sektorit kasvaa ja kehittyy.
Kehitysyhteistyön arvot eli ihmisoikeudet ja demokratia ovat pääasia, jota myös kehitysapua saavat maat kunnioittavat. Markkinat ja maailma eivät ole reiluja, joten kehitys ei hoituisi omalla painollaan vapailla markkinoilla. Veronkierto ja pääoman kasautuminen on ongelma sekä kehymaissa että meillä pohjoismaissa ja länsimaissa.
Sonja Kekkonen & Hanna Huumonen