Kommenttiartikkeli: Sanoista tekoihin – panostukset opiskelijoiden hyvinvointiin tulee saada strategioista käytäntöihin

Kommenttiartikkeli Allianssin Nuorista Suomessa – julkaisussa.

Sanoista tekoihin – panostukset opiskelijoiden hyvinvointiin tulee saada strategioista käytäntöihin

 

On ikävä fakta, että vain kolmannes opiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnan strateginen asema vahvistuu korkeakouluissa, mutta rahoitus on jälkijunassa. Tämä näkyy opiskelijoiden liikkumattomuutena.

Tänä vuonna ilmestyneessä Korkeakoululiikunnan barometri 2013  julkaisussa tutkittiin Korkeakoululiikunnan suositusten (2011) toteutumista. Liikunta ja liikuntapalvelut huomioidaan aiempaa paremmin korkeakoulu- jen strategioissa. Strategiakirjauksilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä ennen kuin ne näkyvät konkreettisina panostuksina liikuntapalveluissa. Vain muutama korkeakoulu täyttää edes korkeakoululiikunnan rahoituksen vähimmäissuositustason (30€ / opiskelija / vuosi). Tästä syystä opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet vaihtelevat rajusti.

Korkeakoululiikunnan barometrista käy lisäksi selville, että myös opiskelijoiden liikuttamisessa riittää paljon työtä. Perusasiat nousevat keskeisiksi pohdittaessa tapoja houkutella yhä useampia opiskelijoita liikunnan pariin.

Barometrin mukaan niissä korkeakouluissa, joissa suositukset toteutuvat pa- remmin, opiskelijat myös käyttävät liikuntapalveluja aktiivisemmin. Lisäksi palveluihin ollaan tyytyväisempiä ja liikunnan aloittaminen koetaan helpommaksi. Korkeakoululiikunnan palveluiden parantamisella on siis suora yhteys opiskelijoiden liikunta aktiivisuuteen. Opiskelijan arkeen näyttää myös sisältyvän huolestuttavan paljon istu-mista luennoilla sekä työ-  ja vapaa-ajalla. Opiskelijat istuvat keskimäärin 9-10 tuntia päivässä, mikä on noin tunnin enemmän verrattuna aikuisväestöön. Istumisen lisäksi puhutaan yleisesti fyysisestä inaktiivisuudesta: suuri kansanterveydellinen riski, joka vaikuttaa suoraan opiskelu  ja työkykyyn.

Korkeakoulukulttuuri ei kannusta aktiivisuuteen. Massaluennoilla istumista seuraa usein istuminen kirjastossa tai kotona tietokoneen edessä. Jo pieniä asioita muuttamalla saataisiin opiskelijan arkiaktiivisuutta lisättyä ja istumisen määrää vähennettyä: mahdollisuus tehdä seisomatyötä kirjastos- sa ja luennoilla, tai istua jumppapallolla tuolin sijaan. Lähiliikuntapaikat kampusten yhteydessä voisivat olla yksi ratkaisu. Kävely- ja pyörätiet kampukselle ja kampusten välillä täytyy myös pitää kunnossa ympäri vuoden. Aktiivisella korkeakouluympäristöllä ja laadukkailla korkeakoululiikun- nan palveluilla opiskelijoiden hyvinvointia saadaan lisättyä merkittävästi.

Katso Korkeakoululiikunnan barometri 2013 julkaisusta tarkemmin: http://www.oll.fi/wp content/uploads/2012/09/korkeakoululiikunnan_ barometri_2013.pdf

Hanna Huumonen, Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja