Kuka maksaa mun eläkkeet? Työperäinen maahanmuutto on tulevaisuuden yhteiskuntamme elinehto

“Tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat valtava ja äärimmäisen kompleksinen kokonaisuus. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eikä maahanmuuttajien tarkastelu yhtenä ryhmänä ole mielekästä. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset pitävät sisällään useita kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.“ (Valtioneuvoston selvitys 2017)

Perussuomalaiset julkaisivat jonkin aikaa sitten vaaliohjelmansa, jonka ydin oli “kaikkea kivaa kaikille, paitsi maahanmuuttajille”. Nykyisenkaltainen maahanmuutto on aiheellisesti kritiikin kohteena. Nimittäin maahanmuuttoa tulisi lisätä, sillä se on kestävää politiikkaa.

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ”maahanmuuttajista”?

Kuka maksaa mun eläkkeet?

Tahtoisin tiedustella jokaiselta kategorisesti maahanmuuttoa vastustavalta, kuka maksaa mun eläkkeet? Synnytystalkoot on taidettu jo todeta riittämättömäksi, joten avain on työperäisessä maahanmuutossa.

Työperäinen maahanmuutto on sangen kustannustehokas tapa saada Suomeen veronmaksajia ilman, että olemme maksaneet heidän syntymäänsä(synnytys on aika kallis toimenpide) tai koulutustaan yhteiskunnan kassasta. Syntyperäinen perussuomalainen (pun intended) on isompi nettokustannus yhteiskunnalle, kuin työn perässä saapunut maahanmuuttaja.

Työperäisestä maahanmuutosta

Syntyvyyden voimakas lasku ja väestön ikääntyminen haastavat sekä eläkejärjestelmän että julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspohjan. Tämän tunnustaa myös Perussuomalaisten vaaliohjelma. Sen sijaan perussuomalaisille ratkaisuksi ei ilmeisen ideologisista syistä tunnu kelpaavan työperäinen maahanmuutto.

Työperäiset maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria työikäisiä. Jotta taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen olisi mahdollista pysäyttää, jää syntyvyyden heiketessä ainoaksi keinoksi työperäisen maahanmuuton lisääminen. Se on välttämätöntä, jottei työikäisen väestön määrä kääntyisi laskuun jo lähitulevaisuudessa.

Työperäinen maahanmuutto on mahdollista jo nykyään, mutta rekrytointiprosessit EU:n ulkopuolelta ovat raskaita ja aikaa vieviä. Suomen tulisi myös aktiivisesti pyrkiä houkuttelemaan tänne ulkomaisia työntekijöitä.

Moni ajattelee, että työperäinen maahanmuutto on pois suomalaisilta työttömiltä. Näin kuitenkin käytännössä on vain harvoin: paperityöntekijöiden tarve ei kasva sillä, että siivoojista ja sairaanhoitajista on jatkuva pula. Puute osaavasta työvoimasta aiheuttaa sen, että työpaikkoja jää syntymättä Suomeen. Se on pois juuri niiltä työttömiltä paperityöntekijöiltä, kun hyvinvointiyhteiskunnan ja työttömyysturvan pohja rapautuu veronmaksajien puuttuessa.

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on myös inhimillisesti katsottuna ainoa keino lievittää akuuttia globaalia eriarvoisuutta. Tällä hetkellä monet Afrikan köyhät joutuvat turvautumaan ihmissalakuljettajiin ainoana toivona paremmasta elämästä. Nämä ihmiset haluavat päästä tekemään töitä maassa, jossa yhteiskunta toimii ja on turvallista elää. Valitettavan usein seurauksena on kuitenkin elämä paperittomana maahanmuuttajana ja esimerkiksi järkyttävä pakkoprostituutio.

Entä jos nämä ihmiset ihmissalakuljettajille velkaantumisen  ja eri maiden turvapaikkapäätöksistä riippuvuuden sijaan olisivatkin alun perin päässeet laillisesti hakemaan töitä Euroopasta? Se olisi sekä heidän itsensä että Euroopan etu. Suuri osa tarpeettomista turvapaikkahakemusten käsittelyistä voitaisiin välttää, jos ihmisillä olisi paremmin saatavilla olevia laillisia keinoja hakea työtä Euroopasta. Näin voitaisiin myös vähentää paperittomuudesta ja salakuljettajille velkaantumisesta johtuvaa rikollisuutta.

Lisälukemistoa:
Valtioneuvosto 2017: Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta
Päivinen, Jere (2017-12-18)