Nuorten äänillä voisimme tehdä pienen vallankumouksen

Vaalitulos voisi olla hyvin erilainen, jos kaikki nuoret äänestäisivät. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Se on demokratian kannalta loistava uutinen.

Samalla varsinainen äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa äänioikeutettujen koulutustason ja iän mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heistä ääntänsä käyttää yli 90 prosenttia. Meidän nuorten tulevaisuuslinjasta päättävät siis useimmiten vanhemmat ja hyvätuloiset ihmiset. Ei ihme, että välillä tuntuu siltä, että nuoret unohdetaan päätöksenteossa

Vuonna 2015 eduskuntavaaleissa oli 102 060 äänioikeutettua 18-24 vuotiasta nuorta. Heistä alle puolet käytti äänioikeuttaan: siis yli 50 000 nuorten ääntä jäi käyttämättä. Sillä määrällä voisi vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen.

Suomen vaalijärjestelmä mahdollistaa sen, että eduskuntaan voi päästä suhteellisen pienelläkin äänimäärällä. Puolueen vertailuluku määrittää valituksi tulemista. Puolueensa listan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertailuluvukseen koko puolueen äänimäärän. Listan toiseksi tullut taas saa koko puolueen äänimäärästä puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen. Siksi ehdokkaan lisäksi kannattaa miettiä, mikä puolue edustaa parhaiten juuri sun arvojasi.

Nuori! Jos sä et äänestä, me vanhemmat kyllä äänestämme sun puolestasi. Vaikka tuntuisi, että ei se mun yksi ääni mitään muuta, älä lannistu: kun jokainen nuori marssii äänestyspaikalle 14.4., on kyse jo pienestä vallankumouksesta. Päättäjien on pakko kuunnella nuorten ääntä, kunhan muistamme sitä ääntämme vaaleissa käyttää.

Lähteet:
Nuorisobarometri 2018
Vaalitutkimus 2015

Lue myös:
Yle: Hätkähdyttävä tieto: Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa