Vaaliteemani dariksi – دری
Kasvot kampanjan takana
Haluamme kampanjallamme edistää yhteiskunnallista keskustelua ja parantaa edes hitusen maailmaa siinä samalla. Silloin kampanjan tekeminen on mielekästä ja sen jälki yhteiskuntaan on enemmän kuin yhden ehdokkaan saama äänimäärä.
Saimme kampanjaan mukaan Aimalin, joka on loistava ammattilaisvalokuvaaja ja dokumentaristi. Ostimme häneltä alla olevat upeat valokuvat. Aimal on myös turvapaikanhakija Afganistanista. Hän joutui lähtemään aikanaan Afganistanista, koska opetti siellä naisia lukemaan.
Ihanat, kamalat verot
Olisiko sinulla hetki aikaa puhua kauneimmasta asiasta kahden aikuisen ihmisen välillä? Siis veroista. Pidimme keskiviikkona keskustelutilaisuuden verotuksesta kansanedustaja Timo Harakan kanssa.
”Akkojen hiljentäminen” ei ole uutta
Reinboth ja Vasantola kartoittivat ansiokkaasti jutussaan “Solvaukset syyttäjän pöydällä” (HS 10.3.19) naisten kokeman uhkailun tutkimattajättämisestä Suomessa. Näyttää siltä, että naisten oikeusturva erityisesti verkossa tapahtuvien loukkausten ja uhkausten osalta on heikompi kuin miesten.
Nuorten äänillä voisimme tehdä pienen vallankumouksen
Vaalitulos voisi olla hyvin erilainen, jos kaikki nuoret äänestäisivät. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Se on demokratian kannalta loistava uutinen.
Samalla varsinainen äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa äänioikeutettujen koulutustason ja iän mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heistä ääntänsä käyttää yli 90 prosenttia. Meidän nuorten tulevaisuuslinjasta päättävät siis useimmiten vanhemmat ja hyvätuloiset ihmiset. Ei ihme, että välillä tuntuu siltä, että nuoret unohdetaan päätöksenteossa
Politiikkaan tarvitaan lempeyttä
Viime keskiviikkona pidin keskustelutilaisuuteen lempeydestä politiikassa. Aristoteleen hyveopissa lempeys määritellään kohtuullisuudeksi ja oikeudenmukaisuudeksi vihan edessä. Miltä siis näyttäisi lempeyden hyve politiikassa? Se voisi olla esimerkiksi rakentavampi keskustelukulttuuri, jossa olisi tilaa myös keskeneräisille ajatuksille ja haavoittuvaisuudelle.
Kuka maksaa mun eläkkeet? Työperäinen maahanmuutto on tulevaisuuden yhteiskuntamme elinehto
“Tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat valtava ja äärimmäisen kompleksinen kokonaisuus. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eikä maahanmuuttajien tarkastelu yhtenä ryhmänä ole mielekästä. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset pitävät sisällään useita kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.“ (Valtioneuvoston selvitys 2017)
Vapaus elää, kukoistaa ja sopia
Julkaistu 4.3.2019 Uudistavat Elintarviketyöläiset blogissa.
Brittiekonomisti William Beveridge tunnisti viisi epäkohtaa, jotka estävät yksilön kukoistamisen. Ne ovat puute, sairaus, tietämättömyys, elinympäristön kurjuus ja toimettomuus. Ihmisen kukoistamisen ytimessä on vapaus näistä viidestä esteestä. Ja niitä esteitä purkaa tehokkaimmin hyvinvointiyhteiskunta, joka perustuu yhdenvertaisuuteen ja sopimiseen.
Kyllä, meidän tulisi olla huolissamme informaatiovaikuttamisesta
Huoli informaatiovaikuttamisesta herää aina vaalien alla. Ilmiö ei kuitenkaan tapahdu vain vaalien kynnyksellä, vaan vaikuttaminen on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja systemaattista. Sen tavoitteena on tuhota kansallinen tarinamme – siis yhtenäinen, suomalainen yhteiskuntamme (VNK 2017). Eripuraa luodaan Puolustusvoimien mukaan sekä salakavalalla vaikuttamisella että tökeröllä hämmentämisellä. Kumpikin ovat osa laajempaa informaatiopelotetta. (Puolustusvoimat 2016).
Miltä näyttäisi syrjimättömyyteen perustuva vaalikone – tässä yhdenvertaiset vaalikonekysymykset
Vaalikoneiden täyttäminen on ihmisten parasta aikaa. Vaalikoneiden kysymystenasettelu kuitenkin määrittää sitä, mikä on taustalla piilevä yhteiskunnallinen normi. Miltä näyttäisi vaalikonekysymykset, joiden lähtökohtana olisi syrjimätön ja yhdenvertainen yhteiskunta? Esimerkiksi tällaiseltä.