Oikeudenmukaisuuden erävoitto – mutta vielä on paljon tehtävää

Vihasivusto MV-lehden päätoimittajan ja muiden asianosaisten syytteet luettiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Minä olin yksi kymmenistä asianomistajista ja MV-lehden vuosia kestäneen maalittamisen kohteista. Vaikka tuomio tuli, on selvää, ettei nykyinen Suomen rikoslaki yksinkertaisesti riitä suojelemaan kansalaisia systemaattiselta verkkovihalta ja vainolta. Liian moni on jo luopunut toivosta saada oikeutta raskaiden ja hitaiden prosessien edessä. Liian monta ihmistä on tietoisen uhkailun avulla vaiennettu. Liian moni on joutunut vaihtamaan työtä tai asuinpaikkaansa jatkuvan uhkailun takia. Liian monen elämä on pilattu, kuten työnsä takia MV-lehden masinoiman jatkuvan vainon kohteena olleen toimittaja Jessikka Aron tapaus kertoo meille.

Kansalaisia ja erityisesti virkansa puolesta vainon ja uhkailun kohteiksi joutuneita henkilöitä voitaisiin auttaa ainakin kolmella lakimuutoksella: 1. Toimittajien uhkailu saatetaan yleisen syytteen piiriin, 2. sukupuoli lisätään viharikosten koventamisperusteeksi ja 3. järjestäytynyt rasismi kielletään.

 

1. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tuonut julkisuudessa esille, että virkahenkilöiden ja toimittajien uhkailu olisi lisättävä joko rangaistuksen koventamisperusteeksi tai saattaa toimittajien uhkailu yleisen syytteen piiriin, jolloin kyse ei olisi enää pelkästä asianomistajarikoksesta. “Jos uhkailu ei olisi asianomistajarikos, esitutkinta voitaisiin käynnistää myös työnantajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Tämä antaisi työyhteisölle konkreettisen työkalun tilanteeseen puuttumiseksi”, Aho kirjoitti.

Aiemmin tänä vuonna törkeän vainon ja uhkailun kohteeksi joutunut toimittaja Rebekka Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko hänen tapauksessaan kyse laissa tarkoitetusta yleisestä edusta, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan. Näin ei ollut, vaan oikeutta saadakseen Härkösen olisi pitänyt tehdä jokaisesta saamastaan uhkauksesta erikseen rikosilmoitus. Tällainen prosessi on uskomattoman raskas yksilölle ja samalla kuormittava myös virkavallalle.

 

2. Sukupuoli tulee lisätä rikoslakiin viharikosten koventamisperusteeksi.

Pohjoismaiden lainsäädäntöä kartoittaneen selvityksen mukaan miehillä on käytännössä naisia parempi oikeusturva verkkovihatilanteissa. Liian moni nainen – minä mukaan lukien – on jo pettynyt tehtyään rikosilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään. Verkossa tapahtuneista uhkailuista ja vakavasta häiriköinnistä huomattava osa jää kokonaan piiloon, eikä tätä naisiin kohdistuvaa rikollisuutta tilastoida mihinkään.

Samoin kuin “rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta” ovat rikoksen koventamisperusteita, myös sukupuolen tulisi olla osa tätä listaa. Tällöin puhtaaseen naisvihaan eli misogyniaan puuttumisen kynnys madaltuisi ja erityisesti nettivihan kohteeksi joutuneet naiset saisivat oikeutta. Feministisen ajatushautomo Hatun mukaan nykytilanteessa naisiin ja naisoletettuihin kohdistuva sukupuolittunut verkkoviha jää usein tutkimatta, koska sukupuoli ei ole rikoslain mukainen koventamisperuste.

Se, että laissa lukisi myös sukupuoli, ei tietenkään tarkoita, että siinä lukee nainen. Sukupuoli koventamisperusteena koskee myös miehiä. Jos esimerkiksi verkkovihan kohteeksi joutuu henkilö sen takia että on mies, se olisi niin ikään koventamisperuste.

 

3. Järjestäytynyt rasismi pitää kieltää. Ensimmäisiä askelia tätä tavoitetta kohti on jo otettu kansallissosialistisen Pohjoisen Vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan kieltämiseksi. Kyseinen tapaus muodostunee ennakkotapaukseksi, joka tulee määrittämään Suomen oikeusjärjestelmän toimintaa tulevaisuudessa.

Olin aiemmin mukana kampanjoimassa Huominen ilman pelkoa – rasismi rikoslakiin – kansalaisaloitteen puolesta. Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet. Siksi rikos- ja yhdistyslakia on muutettava niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi laissa.

Hanna Huumonen

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: hanna@hannahuumonen.fi

 

Kasvot peilissä

Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.

Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.

Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.

Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.

Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.

Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.

 

Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.

 

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.

Nuoret Demariehdokkaat: Suomi tarvitsee energiaremontin!

Energia-ala on murroksessa. Älykkään energiakäytön ratkaisut edistyvät nopeasti ja uusiutuva energia on tehnyt läpimurron. Ilmastonmuutos voidaan torjua, jos tartumme jo tänään mahdollisuuteen ja aloitamme määrätietoiset toimenpiteet fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.

 

Puhtaan teknologian buumi, cleantech, synnyttää huimat näkymät alan teollisuudelle. Työpaikat syntyvät sinne, missä kotimarkkinat toimivat. Suomella on tähän kasvuun kaikki edellytykset, mutta toistaiseksi ajamme vielä käsijarru päällä nojaten vanhan maailman oletuksiin. Sen sijaan voisimme olla eturintamassa tekemässä ympäristöongelmien ratkaisusta menestyvää bisnestä, joka luo maahamme työllisyyttä.

 

Energiaremontti2015-kansalaiskampanja lanseerattiin torstaina 5.3.2015. Sen tavoitteena on Suomen siirtyminen täysin uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite poikkileikkaa kaikkea päätöksentekoa energia-, asumis- ja liikennepolitiikassa. Se tarkoittaa energiatehokkaiden ratkaisujen priorisointia, kivihiilestä luopumista 2025 mennessä ja fossiilisista polttoaineista luopumista vuoteen 2035 mennessä.

 

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla uusi energiapoliittinen suunta Suomelle, josta voisimme olla kansainvälisesti ylpeitä. Haluamme tehdä uusiutuvan energian edistämisestä koko kansan liikkeen.

 

Hanna Huumonen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Jyväskylä

 

Mikko Valtonen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Lappeenranta

 

Anna-Kristiina Mikkonen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Savonlinna

 

Eveliina Reponen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Joensuu

 

Jussi Kukkola

Kansanedustajaehdokas (sd.)
Hyvinkää

 

Anette Karlsson

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Vantaa

 

Mikkel Näkkäläjärvi

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Rovaniemi

 

Otto Mantere

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Ilmajoki

 

Miikka-Aukusti Heiskanen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Oulu

 

Nelli Baran

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Turku

 

Miia Nahkuri

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Riihimäki

 

Joona Räsänen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Lohja

 

Joonas Honkimaa

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Kouvola

 

Sanna Marin

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Tampere

 

Maria-Riitta Mällinen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Rovaniemi

 

Inna Rokosa

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Tampere

 

Eero Vainio

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Lahti

 

Ari Reunanen

Kansanedustajaehdokas (sd.)

Eura