hannahuumonen.fi
Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.
Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.
Rakas maahanmuuttokriitikko! Kerrot, ettet halua pakolaisia Suomeen. Arvaa mitä? Minä en halua pakolaisuutta ollenkaan. Siksi kutsunkin sinut yhdessä ratkomaan ongelmia. Rakentamaan, ei repimään
Nykyinen sosiaaliturvamme heijastaa liian usein 70-luvun arvomaailmaa, jossa naisen paikka on kotona ja ihminen suhteutetaan aina ihanteeseen perinteisestä heteronormatiivisesta ydinperheestä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja sosiaaliturvajärjestelmämme on muututtava sen mukana.
Olisiko sinulla hetki aikaa puhua kauneimmasta asiasta kahden aikuisen ihmisen välillä? Siis veroista. Pidimme keskiviikkona keskustelutilaisuuden verotuksesta kansanedustaja Timo Harakan kanssa.
Reinboth ja Vasantola kartoittivat ansiokkaasti jutussaan “Solvaukset syyttäjän pöydällä” (HS 10.3.19) naisten kokeman uhkailun tutkimattajättämisestä Suomessa. Näyttää siltä, että naisten oikeusturva erityisesti verkossa tapahtuvien loukkausten ja uhkausten osalta on heikompi kuin miesten.
Vaalitulos voisi olla hyvin erilainen, jos kaikki nuoret äänestäisivät. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Se on demokratian kannalta loistava uutinen.
Samalla varsinainen äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa äänioikeutettujen koulutustason ja iän mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heistä ääntänsä käyttää yli 90 prosenttia. Meidän nuorten tulevaisuuslinjasta päättävät siis useimmiten vanhemmat ja hyvätuloiset ihmiset. Ei ihme, että välillä tuntuu siltä, että nuoret unohdetaan päätöksenteossa
Viime keskiviikkona pidin keskustelutilaisuuteen lempeydestä politiikassa. Aristoteleen hyveopissa lempeys määritellään kohtuullisuudeksi ja oikeudenmukaisuudeksi vihan edessä. Miltä siis näyttäisi lempeyden hyve politiikassa? Se voisi olla esimerkiksi rakentavampi keskustelukulttuuri, jossa olisi tilaa myös keskeneräisille ajatuksille ja haavoittuvaisuudelle.
“Tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat valtava ja äärimmäisen kompleksinen kokonaisuus. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eikä maahanmuuttajien tarkastelu yhtenä ryhmänä ole mielekästä. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset pitävät sisällään useita kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.“ (Valtioneuvoston selvitys 2017)
Julkaistu 4.3.2019 Uudistavat Elintarviketyöläiset blogissa.
Brittiekonomisti William Beveridge tunnisti viisi epäkohtaa, jotka estävät yksilön kukoistamisen. Ne ovat puute, sairaus, tietämättömyys, elinympäristön kurjuus ja toimettomuus. Ihmisen kukoistamisen ytimessä on vapaus näistä viidestä esteestä. Ja niitä esteitä purkaa tehokkaimmin hyvinvointiyhteiskunta, joka perustuu yhdenvertaisuuteen ja sopimiseen.
Huoli informaatiovaikuttamisesta herää aina vaalien alla. Ilmiö ei kuitenkaan tapahdu vain vaalien kynnyksellä, vaan vaikuttaminen on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja systemaattista. Sen tavoitteena on tuhota kansallinen tarinamme – siis yhtenäinen, suomalainen yhteiskuntamme (VNK 2017). Eripuraa luodaan Puolustusvoimien mukaan sekä salakavalalla vaikuttamisella että tökeröllä hämmentämisellä. Kumpikin ovat osa laajempaa informaatiopelotetta. (Puolustusvoimat 2016).