hannahuumonen.fi
Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.
Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.
Rakas maahanmuuttokriitikko! Kerrot, ettet halua pakolaisia Suomeen. Arvaa mitä? Minä en halua pakolaisuutta ollenkaan. Siksi kutsunkin sinut yhdessä ratkomaan ongelmia. Rakentamaan, ei repimään
Teksti: Aino Haapala-Samuel.
En ole koskaan tavannut Hanna Huumosta. Kuitenkin minulla, vannoutuneella vihreällä, on Hannan taustaan ja saavutuksiin tutustuttuani pakottava tarve äänestää tätä ihmistä. Tätä luonnonvoimaa, tätä ehtymätöntä idea- ja energiapankkia. Tätä korkealle tähtäävää nuorta äitiä, tätä pelotonta MV-lehden rahoituksen tyrehdyttäjää, opiskelijapolitiikan ja järjestötyön suunnannäyttäjää.
Äänestän Hannaa lukemattomista syistä, joista alla listaan pikaisesti kahdeksan. Voit lukea lisää näistä syistä täältä. Kerrothan sinäkin kahvipöydässä, Facessa, Instassa tai Twitterissä, miksi sinä äänestät Hannaa. Lisää some-postauksiisi Hannan oma hashtag #huumonen2019 ja olet mukana Hannan upeassa kamppiksessa!
Maailmaa on todellakin mahdollista muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.
Terveisin,Aino Haapala-Samuel
Uuden ajan alustatyöläinen, politiikan penkkiurheilija ja punavihreä feministi.
MINÄ ÄÄNESTÄN HANNA HUUMOSTA EDUSKUNTAAN KOSKA:
Teksti: Aino Haapala-Samuel.
En ole koskaan tavannut Hanna Huumosta. Hän ilmestyi yllättäen elämääni vaalikoneesta, väärästä puolueesta ̶ tavallaan.
Olen kotoisin demarisuvusta ja siitä Suomen ainoasta autotehdaskaupungista. Äänestänyt presidentiksi Tarja Halosen ja Tuula Haataisen kaltaisia vahvoja naisesikuvia. Muissa vaaleissa olen kuitenkin usein surrut sitä, miten työn murroksen yllättämä SDP on möllinyt keskellä puoluekenttää, epätietoisena ja vähän eksyneen oloisena. Ei sellaista tehnyt niin mieli äänestää. Kun ei tiennyt mitä siitä seuraisi.
Jatka lukemista ”NÄISTÄ SYISTÄ ÄÄNESTÄN HANNA HUUMOSTA EDUSKUNTAAN”Nykyinen sosiaaliturvamme heijastaa liian usein 70-luvun arvomaailmaa, jossa naisen paikka on kotona ja ihminen suhteutetaan aina ihanteeseen perinteisestä heteronormatiivisesta ydinperheestä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja sosiaaliturvajärjestelmämme on muututtava sen mukana.
Haluamme kampanjallamme edistää yhteiskunnallista keskustelua ja parantaa edes hitusen maailmaa siinä samalla. Silloin kampanjan tekeminen on mielekästä ja sen jälki yhteiskuntaan on enemmän kuin yhden ehdokkaan saama äänimäärä.
Saimme kampanjaan mukaan Aimalin, joka on loistava ammattilaisvalokuvaaja ja dokumentaristi. Ostimme häneltä alla olevat upeat valokuvat. Aimal on myös turvapaikanhakija Afganistanista. Hän joutui lähtemään aikanaan Afganistanista, koska opetti siellä naisia lukemaan.
Olisiko sinulla hetki aikaa puhua kauneimmasta asiasta kahden aikuisen ihmisen välillä? Siis veroista. Pidimme keskiviikkona keskustelutilaisuuden verotuksesta kansanedustaja Timo Harakan kanssa.
Reinboth ja Vasantola kartoittivat ansiokkaasti jutussaan “Solvaukset syyttäjän pöydällä” (HS 10.3.19) naisten kokeman uhkailun tutkimattajättämisestä Suomessa. Näyttää siltä, että naisten oikeusturva erityisesti verkossa tapahtuvien loukkausten ja uhkausten osalta on heikompi kuin miesten.
Vaalitulos voisi olla hyvin erilainen, jos kaikki nuoret äänestäisivät. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Se on demokratian kannalta loistava uutinen.
Samalla varsinainen äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa äänioikeutettujen koulutustason ja iän mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heistä ääntänsä käyttää yli 90 prosenttia. Meidän nuorten tulevaisuuslinjasta päättävät siis useimmiten vanhemmat ja hyvätuloiset ihmiset. Ei ihme, että välillä tuntuu siltä, että nuoret unohdetaan päätöksenteossa
Viime keskiviikkona pidin keskustelutilaisuuteen lempeydestä politiikassa. Aristoteleen hyveopissa lempeys määritellään kohtuullisuudeksi ja oikeudenmukaisuudeksi vihan edessä. Miltä siis näyttäisi lempeyden hyve politiikassa? Se voisi olla esimerkiksi rakentavampi keskustelukulttuuri, jossa olisi tilaa myös keskeneräisille ajatuksille ja haavoittuvaisuudelle.