Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?

Kirjoittanut Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen.
Julkaistu Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) blogissa 29.10.2020.

Liikunnan epäkohtiin pystytään puuttumaan paremmin, kun yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat opitaan ensin nimeämään ja tunnistamaan yhteisesti eri liikuntasektoreilla. Vasta yhteinen kieli varmistaa, että eri tahot ja toimijat voivat keskustella kehitystarpeista rakentavasti edistääkseen yhdessä yhdenvertaista liikuntakulttuuria. Paras paikka rakentaa yhdenvertaismpaa liikuntamaailmaa intersektionaalisen lähestymistavan avulla on korkeakoululiikuntapalvelut.

Jatka lukemista ”Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?”

Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti

Teksti: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Ryhmäliikunnan ohjaustavat perustuvat usein hyvin biolääketieteellisiin lähtökohtiin. Biologis-fysiologiselle puheelle saatetaan antaa kyseenalaistamaton etusija, jolloin liian usein keho mieltyy liikunnassa pelkäksi massaksi ja erilaisiksi “ongelmakohdiksi”, joita ryhmäliikunnassa pyritään muokkaamaan. Ohjaajan on hyvä myös tunnistaa omat etuoikeutensa ja muistaa, ettemme voi koskaan tietää, mitä kaikkea tunnille osallistuvat asiakkaat kantavat mukanaan kehollisesti tai psykologisesti. Siksi yhdenvertaisuutta ennakoiva ohjaustapa on tärkeä.

Usein ilo ja heittäytyminen mieltyvät liikunnan voimavaroiksi, joista ammentaen liikkujia motivoidaan osallistumaan. Onko ryhmäliikunnassa tilaa myös negatiivisille tunteille, kömpelyydelle tai epäonnistumisille? Entä minkälaista kehoa juhlimme, kun nautimme kehopositiivisuuden sanomasta ryhmäliikunnassa? Yltääkö salliva asenne ja hyväksyntä myös raskaana oleviin kehoihin, kipuileviin ja arpisiin kehoihin tai vaikkapa proteeseihin?

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti”

Jumppatuntikin voi olla turvallinen tila

Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.

Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.

lisää…

Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein

Suomen urheiluliitto valitsi ratakelaaja Toni Piispasen vuoden yleisurheilijaksi menneellä viikolla. Upean MM-kisatuloksensa jälkeen se on perusteltua. On myös merkittävää, että vammaisurheilu samalla tunnustettiin aidosti osaksi urheiluskeneämme, eikä vain erilliseksi osa-alueeksi. Vammaisurheilusta ja paralympialaisista kun Suomi takoo enemmän mitaleita, kuin muista arvokisoista tai Olympialaisista. Saamme olla ylpeitä vammaisurheilun tasosta Suomessa.

Jatka lukemista ”Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein”

Oikeus ja kohtuuttomuus

Se oli rouvan päivänä 16.1.2018, eli tasan kuusi päivää syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen, kun sain viestin poliisilta, että “kunnianloukkaus -rikosnimikkeen syyteoikeus on vanhentunut 8.1.2018. Sille emme siis mahda mitään, eikä asiassa epäiltyjä ole viranomaisten toimesta saatu tavoitettua.” Poliisi myös lisäsi viestissään, että “olemme varsin kiireisiä ja juttuja ja niiden kiireellisyyttä pitää moneen kertaan arvioida.”

lisää…

Turvapaikanhakijoiden asemaa pitää parantaa – meillä ja maailmalla

Tapasin eilen Helsingin diakonissalaitoksella upeita ja viisaita alaikäisenä Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Heidän viestinsä päättäjille oli selvä: haluamme kotoutua ja haluamme olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Meidän suomalaisten päättäjien tulee helpottaa sitä muutamalla keinolla. Lisäksi ne keinot, joilla vaikutamme suorasti tai epäsuorasti konfliktimaiden tilanteeseen, toivoisin erityisesti maahanmuuttokriittisten puolueiden allekirjoittavan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, asevienti ja kehitysyhteistyö ovat avainasemassa ennaltaehkäisemässä tarvetta turvapaikan hakemiselle. Sunnuntaina julkaistussa Hesarin jutussa kuvattiin ilmiötä ansiokkaasti ja inhimillisesti.

lisää…

Oikeus aborttiin säilyy, vaikka sikiöllä olisikin oikeus elää

Vuonna 2018 en olisi uskonut yhä vääntäväni naisten oikeudesta omaan kehoonsa. Filosofian pääaineopintoni tulivat kuitenkin tarpeeseen, kun ulkoministerimme hehkutti peittelemättä Argentiinan taantumuksellista aborttilainsäädääntöä. Siinä on aina jotakin mystistä, kun keski-ikäiset miehet alkavat kertoa naisille, miten ja mihin heidän kehojaan tulisi käyttää.

lisää…

Kolumni: Se kaikista tärkein titteli

Julkaistu Demokraatissa 11.5.2018.

Pari kuukautta sitten sain elämäni tärkeimmän CV-merkinnän: äiti. Se on maailman tärkein ja usein myös epäkiitollisin tittelini. Samalla se on antanut kaikelle uuden merkityksen. Enää kyse ei olekaan maailman pelastamisesta aatteen tai itseni vuoksi. Kaikessa on kyse siitä, millaisessa maailmassa tahdon lapseni kasvavan ja vaikuttavan. Sen tulevaisuuden maailman haluan olevan tasa-arvoinen myös vanhemmuuden osalta.

lisää…