KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä

Julkaistu Kansalaisopistojen liiton blogissa 1.12.2020.
Teksti: Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen

“Mä en ollu sopiva sille tunnille. Oltiin liikaa polvillaan ja oli vaikea pysyä mukana.” Tosielämässä kuultu liikkujakommentti kiteyttää, miten vallitseva liikunnanohjaamisen tapakulttuuri leimaa jotkut ihmiset sopimattomiksi ryhmäliikuntaan. Vieraskynässä liikunta-alan ammattilaiset, itsekin ryhmäliikuntaa ohjaavat Kaisa-Riitta Aho (FM, väitöskirjatutkija) ja Hanna Huumonen (YTM) kirjoittavat intersektionaalisen pedagogiikan näkökulmasta siitä, miten kansalaisopistot ja niiden liikunnanopettajat voisivat varmimmin antaa kaikille aikuisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikunnan harrastamiseen. Artikkelissaan Aho ja Huumonen kuvaavat keinoja, joilla kansalaisopiston kurssilla pystytään huomioimaan liikkujoiden erilaiset tarpeet ja listaavat vinkkejä, joiden avulla tarkastella ohjauskäytänteitä ja niissä piileviä etuoikeuksia, ennakkoluuloja ja nimeämättömiä arvovalintoja.

Jatka lukemista ”KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä”

Työnantaja, näin voit edistää rekrytoinneillasi palkka-avoimuutta

Palkka-avoimuus on yksi avain palkkatasa-arvon edistämiseen. Kun palkkojen suuruudesta puhutaan avoimemmin, se lisää myös työelämän tasa-arvoa esimerkiksi naisten palkkatason suhteen. Yksi keino lisätä avoimuutta voisi olla rekrytoijan vastuulla. Ilmoittamalla euromääräisen palkkahaarukan jo työnhakukuulutuksessa voidaan edistää saavutettavuutta ja palkkatasa-arvoa. Samalla säästetään sekä rekrytoijan että työnhakijan aikaa, kun jo ilmoitusvaiheessa huomataan, jos haettavan työn palkkataso ei vastaa lainkaan hakijan odotuksia.

Seuraavat esimerkit ovat aidoista ja ajankohtaisista työpaikkailmoituksista, joita etsin ”asiantuntija”-tittelillä ja sitä läheltä liippaavilla hakusanoilla. Useissa ilmoituksissa mainitaan, että palkka määräytyy TES:n mukaan. No, senhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta paljonko palkka on euroissa? Miksei palkkahaarukkaa voisi todeta suoraan ilmoituksessa, kun työnantaja sen kuitenkin tietää?

Jatka lukemista ”Työnantaja, näin voit edistää rekrytoinneillasi palkka-avoimuutta”

Mitä opin anonyymista rekrytoinnista järjestössä?

Julkaistu SAKKIn blogissa 11.6.2020.

Järjestömme siirtyi anonyymiin rekrytointiin – mitä se tarkoittaa? SAKKI hyödyntää jatkossa kaikkien rekrytointien ensimmäisessä vaiheessa anonyymiä rekrytointia, jossa poistamme hakemuksia käsiteltäessä kaikkien hakijoiden nimet, iät, sukupuolet, poliittiset puolueet ja muut vastaavat sekä sen, missä maassa aiempi työkokemus tai koulutus on hankittu. 

Anonyymi rekrytointi on ollut jonkin aikaa kokeilussa julkisella puolella esimerkiksi Helsingissä sekä joissakin yrityksissä. Parhaimmillaan anonyymi rekrytointi lisää yhdenvertaisuutta ja tuo rekrytoijalle moninaisemman kattauksen ihmisiä erilaisista taustoista haastattelutilanteeseen. On tutkittu, että rekrytointejamme ohjaavat usein tiedostamattomat ennakkoluulot, joilla on vaikutusta siihen, ketkä saavat kutsun työhaastatteluun ja ketkä eivät. Vuonna 2018 yritysvalmentaja Jari Sarasvuo haki oman alansa töitä omalla ansioluettelollaan, mutta Dimitri Hagertina eli romaninimellä. Hän ei saanut yhtäkään haastattelukutsua.

Jatka lukemista ”Mitä opin anonyymista rekrytoinnista järjestössä?”

Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?

Kirjoittanut Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen.
Julkaistu Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) blogissa 29.10.2020.

Liikunnan epäkohtiin pystytään puuttumaan paremmin, kun yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat opitaan ensin nimeämään ja tunnistamaan yhteisesti eri liikuntasektoreilla. Vasta yhteinen kieli varmistaa, että eri tahot ja toimijat voivat keskustella kehitystarpeista rakentavasti edistääkseen yhdessä yhdenvertaista liikuntakulttuuria. Paras paikka rakentaa yhdenvertaismpaa liikuntamaailmaa intersektionaalisen lähestymistavan avulla on korkeakoululiikuntapalvelut.

Jatka lukemista ”Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?”

Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti

Teksti: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Ryhmäliikunnan ohjaustavat perustuvat usein hyvin biolääketieteellisiin lähtökohtiin. Biologis-fysiologiselle puheelle saatetaan antaa kyseenalaistamaton etusija, jolloin liian usein keho mieltyy liikunnassa pelkäksi massaksi ja erilaisiksi “ongelmakohdiksi”, joita ryhmäliikunnassa pyritään muokkaamaan. Ohjaajan on hyvä myös tunnistaa omat etuoikeutensa ja muistaa, ettemme voi koskaan tietää, mitä kaikkea tunnille osallistuvat asiakkaat kantavat mukanaan kehollisesti tai psykologisesti. Siksi yhdenvertaisuutta ennakoiva ohjaustapa on tärkeä.

Usein ilo ja heittäytyminen mieltyvät liikunnan voimavaroiksi, joista ammentaen liikkujia motivoidaan osallistumaan. Onko ryhmäliikunnassa tilaa myös negatiivisille tunteille, kömpelyydelle tai epäonnistumisille? Entä minkälaista kehoa juhlimme, kun nautimme kehopositiivisuuden sanomasta ryhmäliikunnassa? Yltääkö salliva asenne ja hyväksyntä myös raskaana oleviin kehoihin, kipuileviin ja arpisiin kehoihin tai vaikkapa proteeseihin?

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti”

Jumppatuntikin voi olla turvallinen tila

Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.

Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.

lisää…

Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein

Suomen urheiluliitto valitsi ratakelaaja Toni Piispasen vuoden yleisurheilijaksi menneellä viikolla. Upean MM-kisatuloksensa jälkeen se on perusteltua. On myös merkittävää, että vammaisurheilu samalla tunnustettiin aidosti osaksi urheiluskeneämme, eikä vain erilliseksi osa-alueeksi. Vammaisurheilusta ja paralympialaisista kun Suomi takoo enemmän mitaleita, kuin muista arvokisoista tai Olympialaisista. Saamme olla ylpeitä vammaisurheilun tasosta Suomessa.

Jatka lukemista ”Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein”

Oikeus ja kohtuuttomuus

Se oli rouvan päivänä 16.1.2018, eli tasan kuusi päivää syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen, kun sain viestin poliisilta, että “kunnianloukkaus -rikosnimikkeen syyteoikeus on vanhentunut 8.1.2018. Sille emme siis mahda mitään, eikä asiassa epäiltyjä ole viranomaisten toimesta saatu tavoitettua.” Poliisi myös lisäsi viestissään, että “olemme varsin kiireisiä ja juttuja ja niiden kiireellisyyttä pitää moneen kertaan arvioida.”

lisää…

Turvapaikanhakijoiden asemaa pitää parantaa – meillä ja maailmalla

Tapasin eilen Helsingin diakonissalaitoksella upeita ja viisaita alaikäisenä Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Heidän viestinsä päättäjille oli selvä: haluamme kotoutua ja haluamme olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Meidän suomalaisten päättäjien tulee helpottaa sitä muutamalla keinolla. Lisäksi ne keinot, joilla vaikutamme suorasti tai epäsuorasti konfliktimaiden tilanteeseen, toivoisin erityisesti maahanmuuttokriittisten puolueiden allekirjoittavan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, asevienti ja kehitysyhteistyö ovat avainasemassa ennaltaehkäisemässä tarvetta turvapaikan hakemiselle. Sunnuntaina julkaistussa Hesarin jutussa kuvattiin ilmiötä ansiokkaasti ja inhimillisesti.

lisää…