Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti

Teksti: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Ryhmäliikunnan ohjaustavat perustuvat usein hyvin biolääketieteellisiin lähtökohtiin. Biologis-fysiologiselle puheelle saatetaan antaa kyseenalaistamaton etusija, jolloin liian usein keho mieltyy liikunnassa pelkäksi massaksi ja erilaisiksi “ongelmakohdiksi”, joita ryhmäliikunnassa pyritään muokkaamaan. Ohjaajan on hyvä myös tunnistaa omat etuoikeutensa ja muistaa, ettemme voi koskaan tietää, mitä kaikkea tunnille osallistuvat asiakkaat kantavat mukanaan kehollisesti tai psykologisesti. Siksi yhdenvertaisuutta ennakoiva ohjaustapa on tärkeä.

Usein ilo ja heittäytyminen mieltyvät liikunnan voimavaroiksi, joista ammentaen liikkujia motivoidaan osallistumaan. Onko ryhmäliikunnassa tilaa myös negatiivisille tunteille, kömpelyydelle tai epäonnistumisille? Entä minkälaista kehoa juhlimme, kun nautimme kehopositiivisuuden sanomasta ryhmäliikunnassa? Yltääkö salliva asenne ja hyväksyntä myös raskaana oleviin kehoihin, kipuileviin ja arpisiin kehoihin tai vaikkapa proteeseihin?

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti”

Jumppatuntikin voi olla turvallinen tila

Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.

Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.

lisää…

Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein

Suomen urheiluliitto valitsi ratakelaaja Toni Piispasen vuoden yleisurheilijaksi menneellä viikolla. Upean MM-kisatuloksensa jälkeen se on perusteltua. On myös merkittävää, että vammaisurheilu samalla tunnustettiin aidosti osaksi urheiluskeneämme, eikä vain erilliseksi osa-alueeksi. Vammaisurheilusta ja paralympialaisista kun Suomi takoo enemmän mitaleita, kuin muista arvokisoista tai Olympialaisista. Saamme olla ylpeitä vammaisurheilun tasosta Suomessa.

Jatka lukemista ”Vammaisurheilu sai ansaitsemansa arvostuksen – melkein”

Oikeus ja kohtuuttomuus

Se oli rouvan päivänä 16.1.2018, eli tasan kuusi päivää syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen, kun sain viestin poliisilta, että “kunnianloukkaus -rikosnimikkeen syyteoikeus on vanhentunut 8.1.2018. Sille emme siis mahda mitään, eikä asiassa epäiltyjä ole viranomaisten toimesta saatu tavoitettua.” Poliisi myös lisäsi viestissään, että “olemme varsin kiireisiä ja juttuja ja niiden kiireellisyyttä pitää moneen kertaan arvioida.”

lisää…

Turvapaikanhakijoiden asemaa pitää parantaa – meillä ja maailmalla

Tapasin eilen Helsingin diakonissalaitoksella upeita ja viisaita alaikäisenä Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Heidän viestinsä päättäjille oli selvä: haluamme kotoutua ja haluamme olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Meidän suomalaisten päättäjien tulee helpottaa sitä muutamalla keinolla. Lisäksi ne keinot, joilla vaikutamme suorasti tai epäsuorasti konfliktimaiden tilanteeseen, toivoisin erityisesti maahanmuuttokriittisten puolueiden allekirjoittavan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, asevienti ja kehitysyhteistyö ovat avainasemassa ennaltaehkäisemässä tarvetta turvapaikan hakemiselle. Sunnuntaina julkaistussa Hesarin jutussa kuvattiin ilmiötä ansiokkaasti ja inhimillisesti.

lisää…

Ihanat, kamalat verot

Olisiko sinulla hetki aikaa puhua kauneimmasta asiasta kahden aikuisen ihmisen välillä? Siis veroista. Pidimme keskiviikkona keskustelutilaisuuden verotuksesta kansanedustaja Timo Harakan kanssa.

Julkaissut Hanna Huumonen Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2019
V-sana: mitä olet aina halunnut tietää veroista? Huumonen & Harakka 13.3.2019.

lisää…

Nuorten äänillä voisimme tehdä pienen vallankumouksen

Vaalitulos voisi olla hyvin erilainen, jos kaikki nuoret äänestäisivät. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Se on demokratian kannalta loistava uutinen.

Samalla varsinainen äänestysaktiivisuus vaihtelee Suomessa äänioikeutettujen koulutustason ja iän mukaan. Vaaliuurnilla käyvät todennäköisimmin korkeimmin koulutetut keski-ikäiset. Heistä ääntänsä käyttää yli 90 prosenttia. Meidän nuorten tulevaisuuslinjasta päättävät siis useimmiten vanhemmat ja hyvätuloiset ihmiset. Ei ihme, että välillä tuntuu siltä, että nuoret unohdetaan päätöksenteossa

lisää…