Sääntelyn raskaus ja hankaluus iskee aina vahvemmin pieniin yrityksiin kuin suuriin. Siksi monissa EU-maissa on otettu lainsäädännön arviointiprosessissa käyttöön nk. ”pk-yritystesti” (SME Test), joka on tyypillisesti sarja kysymyksiä lainsäätäjälle siitä, miten vaikutukset kohdistuvat pk-yrityssektoriin.
Oikeus aborttiin säilyy, vaikka sikiöllä olisikin oikeus elää
Vuonna 2018 en olisi uskonut yhä vääntäväni naisten oikeudesta omaan kehoonsa. Filosofian pääaineopintoni tulivat kuitenkin tarpeeseen, kun ulkoministerimme hehkutti peittelemättä Argentiinan taantumuksellista aborttilainsäädääntöä. Siinä on aina jotakin mystistä, kun keski-ikäiset miehet alkavat kertoa naisille, miten ja mihin heidän kehojaan tulisi käyttää.
Kolumni: Se kaikista tärkein titteli
Julkaistu Demokraatissa 11.5.2018.
Pari kuukautta sitten sain elämäni tärkeimmän CV-merkinnän: äiti. Se on maailman tärkein ja usein myös epäkiitollisin tittelini. Samalla se on antanut kaikelle uuden merkityksen. Enää kyse ei olekaan maailman pelastamisesta aatteen tai itseni vuoksi. Kaikessa on kyse siitä, millaisessa maailmassa tahdon lapseni kasvavan ja vaikuttavan. Sen tulevaisuuden maailman haluan olevan tasa-arvoinen myös vanhemmuuden osalta.
Blogi: Paksuna, apua!
Julkaistu SAKKI ry:n blogissa 8.1.2018.
Tarmon hakiessa töitä hän huomasi liian usein kuulevansa alentavia kommentteja siitä, ettei miestä kannata palkata, sillä tilastollisesti miesten eliniän odote on matalampi kuin naisten ja miehet kuolevat tapaturmaisesti useammin kuin naiset. Tarmon palkkaaminen on siis yksinkertaisesti iso riski työnantajalle — ihan näin tieteellisen tiedon valossa.
Mielipide: Liian moni amis elää taloudellisessa ahdingossa
Julkaistu mm. Keskisuomalaisessa 12.12.2017.
Lähes joka viides ammattiin opiskeleva joutuu tinkimään menoistaan ja lähes joka kymmenes kokee raha-asioiden tuottavan jatkuvasti hankaluuksia. Suurimmassa taloudellisessa ahdingossa elävät lapsiperheelliset opiskelijat, erityisesti yksinhuoltajat. Amisopiskelijoista yhä useampi ottaa myös pikavippejä tai kulutusluottoja. Näitä huolestuttavia lukuja amisten toimeentulosta kertoo keskiviikkona julkistettava Amisbarometri-tutkimus.
Blogi: Amisten tulisi olla syrjinnästä ja häirinnästä vapaita alueita
Julkaistu AMKE:n blogissa 4.12.2017
Syksyn aikana ahdistelun, häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat nousseet vahvasti esille mediassa. On tärkeää, että kokemukset häirinnästä ja syrjinnästä tuodaan näkyviksi, koska usein vasta silloin ongelmiin osataan tosiasiallisesti puuttua. Nämä haasteet koskettavat myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Joulukuussa julkaistavan Amisbarometri-tutkimuksen valossa syrjinnän ja häirinnän kokemukset näyttävät erityisesti kasaantuvan vieraskielisille amisopiskelijoille. Olen nostanut tässä kirjoituksessa esille tähän teemaan liittyviä tuloksia 13.12. julkaistavasta tutkimuksesta.
Kolumni: Jokaisen onneni takana on tragedia
Julkaistu Demokraatissa 25.1.2017
Otan Instagramiin kuvan minusta ja ystävästäni. Se on tärkeä hetki minulle, sillä usein muulloin tunnen syvää yksinäisyyttä muutettuani vieraaseen maahan lyhyellä varoitusajalla.
Kasvot peilissä
Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.
Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.
Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.
Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.
Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.
Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.
Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.
Teksti: Nora Vilva
Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.
Vähävaraisten liikkumisen esteet poistettava
Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.3.2015
Tauno Ahonen viittasi (Ksml 9.3.) nuoren Sara Virtasen huoleen (Ksml 2.3.) siitä, kuinka kallista liikunnan harrastaminen voi olla eikä kaikilla ole yksinkertaisesti varaa liikkua.
Ahonen nostaa esille lenkkeilyn ja hyötyliikunnan mahdollisuudet nuorten liikuttamiseksi ja peräänkuuluttaa nuorten oman aloitekyvyn puutetta syynä liikkumattomuudelle. Minä en syyttäisi nuoria. Vähäinen liikkuminen ei ole aina kiinni yksilön tahdosta. Mahdollisuudet eivät aina kohtaa motiiveja.
Yhteiskuntamme välillä suorastaan kannustaa liikkuumattomuuteen ja arki on usein liikunnan suhteen passiivista. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu myös liikuntamahdollisuuksiin ja -tottumuksiin.
Ahonen mainitsee mm. uinnin, luistelun ja hiihdon halpoina lajeina. Jyväskylän uimahalliin nuoret, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät pääsevät uimaan 6,50 euron kertamaksulla, aikuiset 9 eurolla. Alennettukin hinta voi silti olla aivan liikaa opintotuella kituuttavalle opiskelijalle köyhistä eläkeläisistä puhumattakaan. Sukset maksavat satoja euroja, samoin luistimet. Kaikkia ei myöskään motivoi liikkeelle pelkkä edullinen ulkoilu tai kotijumppa.
Aivan kuten koulutus, myös erilaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa näyttävät nykytutkimuksen valossa periytyvän. Tämä näkyy kärjistetysti vain hyvätuloisten perheiden lasten mahdollisuutena harrastaa kalliita varusteita vaativia lajeja. Myös pääsy harrastuspaikalle – kuten jäähallille – ei ole kaikille mahdollista. Harrastusmaksut tietyissä lajeissa käyvätkin kipeästi pienituloisten kukkarolle, jolloin osallistumismahdollisuudet jäävät vain suurempien tuloluokkien piiriin kuuluville.
Liikunnan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia täytyy tukea kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Valtion on tuettava vähävaraisten liikkumista esimerkiksi liikuntasetelein. Siitä olen Ahosen kanssa samaa mieltä, että monimuotoinen luonto ja virkistysalueet kaupunkien lähellä lisäävät myös vähävaraisten liikkumismahdollisuuksia. Nyt on aika panostaa koko kansan monipuoliseen liikuttamiseen.
Hanna Huumonen
Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja 2014
kansanedustajaehdokas (sd.)
Jyväskylä
Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus on lapsen oikeus
Tytöille barbeja ja pojille paloautoja. Tytöt rakentavat päiväkodin pihalla hiekkakakkuja, valmistautuen tulevaan rooliinsa naisena. Poikien leikit ovat rajumpia, tietenkin, pitäähän miehen olla kova ja osata pitää huoli perheestään. Niin se käy.
Itseasiassa niin ei saisi käydä. Jatka lukemista ”Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus on lapsen oikeus”
