hannahuumonen.fi
Julkaistu SAKKI ry:n blogissa 8.1.2018.
Tarmon hakiessa töitä hän huomasi liian usein kuulevansa alentavia kommentteja siitä, ettei miestä kannata palkata, sillä tilastollisesti miesten eliniän odote on matalampi kuin naisten ja miehet kuolevat tapaturmaisesti useammin kuin naiset. Tarmon palkkaaminen on siis yksinkertaisesti iso riski työnantajalle — ihan näin tieteellisen tiedon valossa.
Julkaistu mm. Keskisuomalaisessa 12.12.2017.
Lähes joka viides ammattiin opiskeleva joutuu tinkimään menoistaan ja lähes joka kymmenes kokee raha-asioiden tuottavan jatkuvasti hankaluuksia. Suurimmassa taloudellisessa ahdingossa elävät lapsiperheelliset opiskelijat, erityisesti yksinhuoltajat. Amisopiskelijoista yhä useampi ottaa myös pikavippejä tai kulutusluottoja. Näitä huolestuttavia lukuja amisten toimeentulosta kertoo keskiviikkona julkistettava Amisbarometri-tutkimus.
Julkaistu AMKE:n blogissa 4.12.2017
Syksyn aikana ahdistelun, häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat nousseet vahvasti esille mediassa. On tärkeää, että kokemukset häirinnästä ja syrjinnästä tuodaan näkyviksi, koska usein vasta silloin ongelmiin osataan tosiasiallisesti puuttua. Nämä haasteet koskettavat myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Joulukuussa julkaistavan Amisbarometri-tutkimuksen valossa syrjinnän ja häirinnän kokemukset näyttävät erityisesti kasaantuvan vieraskielisille amisopiskelijoille. Olen nostanut tässä kirjoituksessa esille tähän teemaan liittyviä tuloksia 13.12. julkaistavasta tutkimuksesta.
Julkaistu Demokraatissa 25.1.2017
Otan Instagramiin kuvan minusta ja ystävästäni. Se on tärkeä hetki minulle, sillä usein muulloin tunnen syvää yksinäisyyttä muutettuani vieraaseen maahan lyhyellä varoitusajalla.
Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.
Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.
Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.
Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.
Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.
Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.
Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.
Teksti: Nora Vilva
Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.
Julkaistu Keskisuomalaisessa 27.3.2015
Tauno Ahonen viittasi (Ksml 9.3.) nuoren Sara Virtasen huoleen (Ksml 2.3.) siitä, kuinka kallista liikunnan harrastaminen voi olla eikä kaikilla ole yksinkertaisesti varaa liikkua.
Ahonen nostaa esille lenkkeilyn ja hyötyliikunnan mahdollisuudet nuorten liikuttamiseksi ja peräänkuuluttaa nuorten oman aloitekyvyn puutetta syynä liikkumattomuudelle. Minä en syyttäisi nuoria. Vähäinen liikkuminen ei ole aina kiinni yksilön tahdosta. Mahdollisuudet eivät aina kohtaa motiiveja.
Yhteiskuntamme välillä suorastaan kannustaa liikkuumattomuuteen ja arki on usein liikunnan suhteen passiivista. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu myös liikuntamahdollisuuksiin ja -tottumuksiin.
Ahonen mainitsee mm. uinnin, luistelun ja hiihdon halpoina lajeina. Jyväskylän uimahalliin nuoret, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät pääsevät uimaan 6,50 euron kertamaksulla, aikuiset 9 eurolla. Alennettukin hinta voi silti olla aivan liikaa opintotuella kituuttavalle opiskelijalle köyhistä eläkeläisistä puhumattakaan. Sukset maksavat satoja euroja, samoin luistimet. Kaikkia ei myöskään motivoi liikkeelle pelkkä edullinen ulkoilu tai kotijumppa.
Aivan kuten koulutus, myös erilaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa näyttävät nykytutkimuksen valossa periytyvän. Tämä näkyy kärjistetysti vain hyvätuloisten perheiden lasten mahdollisuutena harrastaa kalliita varusteita vaativia lajeja. Myös pääsy harrastuspaikalle – kuten jäähallille – ei ole kaikille mahdollista. Harrastusmaksut tietyissä lajeissa käyvätkin kipeästi pienituloisten kukkarolle, jolloin osallistumismahdollisuudet jäävät vain suurempien tuloluokkien piiriin kuuluville.
Liikunnan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia täytyy tukea kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Valtion on tuettava vähävaraisten liikkumista esimerkiksi liikuntasetelein. Siitä olen Ahosen kanssa samaa mieltä, että monimuotoinen luonto ja virkistysalueet kaupunkien lähellä lisäävät myös vähävaraisten liikkumismahdollisuuksia. Nyt on aika panostaa koko kansan monipuoliseen liikuttamiseen.
Hanna Huumonen
Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja 2014
kansanedustajaehdokas (sd.)
Jyväskylä
Tytöille barbeja ja pojille paloautoja. Tytöt rakentavat päiväkodin pihalla hiekkakakkuja, valmistautuen tulevaan rooliinsa naisena. Poikien leikit ovat rajumpia, tietenkin, pitäähän miehen olla kova ja osata pitää huoli perheestään. Niin se käy.
Itseasiassa niin ei saisi käydä. Jatka lukemista ”Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus on lapsen oikeus”
Kannanotto, SONK ja Demarinuoret
10.02.2015
SONK ja Demarinuoret ovat huolissaan, että suomalaiset yritykset eivät hyödynnä työntekijöiden koulutusoikeutta tarpeeksi. Työnantajilla on oikeus saada verohelpotuksia järjestämästään ammatillisesta koulutuksesta, joka on suunnitelmallista ja tarpeellista työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuitenkin vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista (32 %) on aloitettu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen. (SAK:n luottamushenkilöpaneeli 10/14)
– Koulutusoikeus on tärkeä tekijä työurien pidentämiseksi. Sen avulla voidaan vastata mahdollisiin työtehtävän uusiin vaatimuksiin ja toisaalta ennakoida uusia osaamistarpeita, sanoo Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen. Jatka lukemista ”Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta”
Hetken opiskeluhuumassa nollatuntisopimus saattaa vaikuttaa upealta ja elämää joustavoittavalta asialta. Asia ei kuitenkaan ole niin. On ymmärrettävä suurempi kuva, jossa nollasoppareilla jää kymmenille tuhansille suomalaisille pyöreät nollat käteen. Opiskeluajan aikainen joustavuus tarkoittaakin aikuisiän epävarmuutta.
Samaan aikaan kun uutiset ikuisen ketjuttamisen oikeutuksesta leviävät valtakunnan mediassa, lausuu oma viiteryhmäni mitä sattuu. Marraskuun lopulla lukiolaisten liiton uusi keulakuva julisti Hesarissa (26.11.), että nollatuntisopimusten poistamisella kaivetaan kuoppaa opiskelijoille. Hän on väärässä. Jatka lukemista ”Mielipide: Nollasopimukset laittavat opiskelijatkin polvilleen”
OLL:n liittokokouksen ensimmäisenä päivänä julkistettiin Hanna Huumosen ja Joonas Kinnusen masinoima OLL:n Liikunnan Manifesti, joka luovutettiin ministeri Pia Viitaselle ja valtiosihteeri Marcus Rantalalle. Tilaisuudessa järjestettiin myös paneeli, jossa Manifestia kommentoivat Rantalan lisäksi ministeri Sirpa Paatero sekä kansanedustajat Leena Harkimo Paavo Arhinmäki, Kike Elomaa ja Tuomo Puumala. Paneelissa kaikki panelistit tukivat OLL:n ehdotusta Liikkuva koulu -ohjelman laajentamista koskemaan myös toista ja korkea-astetta. Jatka lukemista ”Liikunnan Manifesti ravistelee suomalaista liikuntakenttää”
