Palkka-avoimuus on yksi avain palkkatasa-arvon edistämiseen. Kun palkkojen suuruudesta puhutaan avoimemmin, se lisää myös työelämän tasa-arvoa esimerkiksi naisten palkkatason suhteen. Yksi keino lisätä avoimuutta voisi olla rekrytoijan vastuulla. Ilmoittamalla euromääräisen palkkahaarukan jo työnhakukuulutuksessa voidaan edistää saavutettavuutta ja palkkatasa-arvoa. Samalla säästetään sekä rekrytoijan että työnhakijan aikaa, kun jo ilmoitusvaiheessa huomataan, jos haettavan työn palkkataso ei vastaa lainkaan hakijan odotuksia.
Seuraavat esimerkit ovat aidoista ja ajankohtaisista työpaikkailmoituksista, joita etsin ”asiantuntija”-tittelillä ja sitä läheltä liippaavilla hakusanoilla. Useissa ilmoituksissa mainitaan, että palkka määräytyy TES:n mukaan. No, senhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta paljonko palkka on euroissa? Miksei palkkahaarukkaa voisi todeta suoraan ilmoituksessa, kun työnantaja sen kuitenkin tietää?
Suunnittelijan työtehtävän rekryilmoituksessa todetaan, että ”noudatamme yksityisen opetusalan työehtosopimusta.” Kyseinen TES löytyy helposti netistä, mutta kyseinen työehtosopimus ei tunnista titteliä ”suunnittelija”, joten palkkataso jää hakijan arvailtavaksi.
Palkansaajajärjestön asiantuntijan työpaikkailmoituksessa todetaan seuraavaa: ”Tarjoamme kilpailukykyiset työsuhteen ehdot, monipuoliset ja vaihtelevat tehtävät. Palkka ja muut edut määräytyvät liiton x henkilöstön työehtosopimuksen mukaan.” Kuitenkaan kyseisen liiton henkilöstön TES ei ole saatavilla mistään. Olen rekrytoijana syyllistynyt vastaavaan toimintaan itsekin, mutta muutimme toimintaamme. Hakijalla on mielestäni oikeus tietää, mihin haarukkaan hänen palkkansa todennäköisesti sijoittuisi. Kuitenkin kynnys soittaa ja kysyä palkan summaa etukäteen on melko korkea, kuten palkoista puhuminen ylipäätään.
Provisiopalkattuun työhön rekrytoidessa olisi reilua ilmoittaa minimiansio, kyseisen työn tilastollinen keskiansio ja toisaalta mahdollinen ennätysansio, joka voisi motivoida erityisen myyntihenkisiä hakijoita tarttumaan rekryilmoitukseen.
Vuorotyöläistä hakiessa työhön, johon kuuluu ilta- ja viikonloppulisiä, voisi mainita pari rautalankaesimerkkiä, millaisilla työvuoroilla ja kokemuslisillä palkka määräytyy millekin tasolle.
Sen sijaan valtiolla asia hoidetaan esimerkillisesti. Erään ministeriön erityisasiantuntijan tehtävän hakukuulutuksessa todetaan seuraavaa: ”Virkasuhteen tehtäväkohtainen palkanosa on 3 877,06 euroa/kk (vaativuusryhmä 10). Lisäksi maksetaan
henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Palvelussuhteen alkuvaiheessa kokonaispalkka on noin 4 600 euroa kuukaudessa.” Voíla! Näin yksinkertaista se olisi.
Homman hoitaa myös erinomaisesti asiantuntijaa etsivä opiskelijajärjestö, jonka rekryilmoituksessa lukee yksiselitteisesti, että ”tehtävästä maksettava kuukausipalkka on 2666 euroa. Lisäksi tarjoamme erinomaiset työsuhde-edut (mm. lounasetu, työsuhdematkalippu, puhelinetu ja laaja työterveyshuolto).” Tästä ottaisin esimerkkiä isommillekin toimijoille, liitoille ja järjestöille.
Pelkällä palkkatoiveella voidaan tarkastella, miten työnhakija itsensä arvottaa. Mutta potentiaalista työntekijää kiinnostaa varmasti myös rekrytoijan tosiasialliset resurssit eli se, miten työnantaja arvottaa työtehtävän. Sopivin tekijä varmasti löytyy näiden kahden arvon kohdatessa, joten haastankin kaikki työnantajat ilmoittamaan suuntaa-antavan palkkahaarukan tulevissa ilmoituksissaan aina kun se on mahdollista.
