hannahuumonen.fi
Julkaistu Aamulehdessä ja EK:n blogissa. 11.1.2022.
Työmarkkinoilta on viime kuukausina saatu hyviä uutisia, kun työssäkäyvien suomalaisten kokonaismäärä on noussut ennätyslukemiin. Huolenaiheena on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden laajuus. Vaikka tuoreimmissa luvuissa on nyt pientä parantumista, on yhä lähes 110 000 suomalaista ollut vähintään vuoden ajan vailla työtä.
Jatka lukemista ”Pitkäaikaistyöttömät mukaan digijunaan”
Etätyön mahdollistaminen on imetysystävällinen työnantajateko, joka voi parantaa työelämän tasa-arvoa.
Äitiys unohtuu usein listatessamme syrjintää aiheuttavia, risteäviä eroja. Samoin imetys, joka on yksi hankalimmista asioista, joita olen joutunut käsittelemään henkilökohtaisesti. Siihen helposti kiteytyy koko vanhemmuuden taakka. En ole huono äiti, vaikka imetys epäonnistuisi. En ole huono äiti, vaikken imettäisi lainkaan. Mutta olenko huono äiti, jos aloitan työt heti äitiysvapaan1 jälkeen ja imetys kärsii siitä? THL suosittelee lapsen täysimetystä 4–6 kk ikään asti.
Suomessa valmistellaan tasa-arvoisempaa perhevapaauudistusta, jolla varmistettaisiin myös isän oikeus viettää vauva-arkea nykyistä pidemmillä, korvamerkityillä ajanjaksoilla. Tällä on tilastollisesti merkitystä mm. äidin työuran pituuteen ja työeläkkeen määrään. Isän osuuden perhevapaasta voi ajoittaa vauvavuoden loppupuolelle, jolloin imetyssuosituskin on jo ohitettu. Silti monelle perheelle imetys on asia, joka pitää äidin tiiviisti vauvan kanssa ensimmäisen vauvavuoden ajan.
Julkaistu Demokraatti-lehden Pelin Purku-palstalla maaliskuussa 2021.
Etsi käsiisi mikä tahansa liikuntapalveluiden mainos. Katso kuvitusta. Todennäköisesti kuvassa on valkoisia, hoikkia, hymyileviä, vammattomia ja nuoria ihmisiä. Tunnistatko kuvasta itsesi? Jos vastasit kyllä, voit lopettaa lukemisen tähän. Me muut 95% jäämme sen sijaan ihmettelemään, miksei kuvituksessa ole lähes koskaan meidän näköisiämme ihmisiä.
Liikuntapalveluiden mainosten kuvavalinnat voivat sulkea pois ison osan potentiaalisista asiakkaista eli liikkujista. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, voi se kertoa myös tuhat kertaa sen, ettet sinä – vanha, lihava, tummaihoinen tai proteesia käyttävä liikkumaton ihminen – ole oikeastaan tervetullut tämän palvelun pariin. Entä näkyykö palveluiden kuvituksessa koskaan hijabia, pyörätuolia tai sukupuolten moninaisuutta?
Jatka lukemista ”Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti”
Julkaistu Kansalaisopistojen liiton blogissa 1.12.2020.
Teksti: Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen
“Mä en ollu sopiva sille tunnille. Oltiin liikaa polvillaan ja oli vaikea pysyä mukana.” Tosielämässä kuultu liikkujakommentti kiteyttää, miten vallitseva liikunnanohjaamisen tapakulttuuri leimaa jotkut ihmiset sopimattomiksi ryhmäliikuntaan. Vieraskynässä liikunta-alan ammattilaiset, itsekin ryhmäliikuntaa ohjaavat Kaisa-Riitta Aho (FM, väitöskirjatutkija) ja Hanna Huumonen (YTM) kirjoittavat intersektionaalisen pedagogiikan näkökulmasta siitä, miten kansalaisopistot ja niiden liikunnanopettajat voisivat varmimmin antaa kaikille aikuisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikunnan harrastamiseen. Artikkelissaan Aho ja Huumonen kuvaavat keinoja, joilla kansalaisopiston kurssilla pystytään huomioimaan liikkujoiden erilaiset tarpeet ja listaavat vinkkejä, joiden avulla tarkastella ohjauskäytänteitä ja niissä piileviä etuoikeuksia, ennakkoluuloja ja nimeämättömiä arvovalintoja.
Jatka lukemista ”KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä”
Palkka-avoimuus on yksi avain palkkatasa-arvon edistämiseen. Kun palkkojen suuruudesta puhutaan avoimemmin, se lisää myös työelämän tasa-arvoa esimerkiksi naisten palkkatason suhteen. Yksi keino lisätä avoimuutta voisi olla rekrytoijan vastuulla. Ilmoittamalla euromääräisen palkkahaarukan jo työnhakukuulutuksessa voidaan edistää saavutettavuutta ja palkkatasa-arvoa. Samalla säästetään sekä rekrytoijan että työnhakijan aikaa, kun jo ilmoitusvaiheessa huomataan, jos haettavan työn palkkataso ei vastaa lainkaan hakijan odotuksia.
Seuraavat esimerkit ovat aidoista ja ajankohtaisista työpaikkailmoituksista, joita etsin ”asiantuntija”-tittelillä ja sitä läheltä liippaavilla hakusanoilla. Useissa ilmoituksissa mainitaan, että palkka määräytyy TES:n mukaan. No, senhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta paljonko palkka on euroissa? Miksei palkkahaarukkaa voisi todeta suoraan ilmoituksessa, kun työnantaja sen kuitenkin tietää?
Jatka lukemista ”Työnantaja, näin voit edistää rekrytoinneillasi palkka-avoimuutta”
Julkaistu SAKKIn blogissa 11.6.2020.
Järjestömme siirtyi anonyymiin rekrytointiin – mitä se tarkoittaa? SAKKI hyödyntää jatkossa kaikkien rekrytointien ensimmäisessä vaiheessa anonyymiä rekrytointia, jossa poistamme hakemuksia käsiteltäessä kaikkien hakijoiden nimet, iät, sukupuolet, poliittiset puolueet ja muut vastaavat sekä sen, missä maassa aiempi työkokemus tai koulutus on hankittu.
Anonyymi rekrytointi on ollut jonkin aikaa kokeilussa julkisella puolella esimerkiksi Helsingissä sekä joissakin yrityksissä. Parhaimmillaan anonyymi rekrytointi lisää yhdenvertaisuutta ja tuo rekrytoijalle moninaisemman kattauksen ihmisiä erilaisista taustoista haastattelutilanteeseen. On tutkittu, että rekrytointejamme ohjaavat usein tiedostamattomat ennakkoluulot, joilla on vaikutusta siihen, ketkä saavat kutsun työhaastatteluun ja ketkä eivät. Vuonna 2018 yritysvalmentaja Jari Sarasvuo haki oman alansa töitä omalla ansioluettelollaan, mutta Dimitri Hagertina eli romaninimellä. Hän ei saanut yhtäkään haastattelukutsua.
Jatka lukemista ”Mitä opin anonyymista rekrytoinnista järjestössä?”
Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.
Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.
Rakas maahanmuuttokriitikko! Kerrot, ettet halua pakolaisia Suomeen. Arvaa mitä? Minä en halua pakolaisuutta ollenkaan. Siksi kutsunkin sinut yhdessä ratkomaan ongelmia. Rakentamaan, ei repimään
Julkaistu Demokraatissa 15.9.2016.
Kun katson peiliin, tällä hetkellä sieltä katsovat takaisin aikamoiset silmäpussit. Välillä valvon öitä, kun herään innostuneena siitä, että muutan kohta Brysseliin.
Kun mietin aikaani Sonkissa ja ylipäätään sd-liikkeessä, haluan, että minulla on peiliin katsoessani tunne, että pystyn seisomaan tekemieni asioiden takana. Että kestän katsoa itseäni peilistä. Välillä on kausia, jolloin sanon itselleni, että ”älä unohda sitä, kuka olet”. Täytyy muistaa, että aina ei voi miellyttää kaikkia. On tehtävä se, mikä on oikein. Välillä se on raskasta, ja välillä tämä poliittinen peli vain on sellaista, että siitä tulee niitä silmäpusseja.
Haluan pysyä aitona itsenäni. Olla vielä viidenkymmenen vuoden päästä se vähän sinisilmäinen, kiroileva feministi, mitä olen tänäkin päivänä. En tahdo harmaantua henkisesti. Haluan edelleen kulkea nahkatakissa ja Pokemon-paidassa.
Katsoessani peiliin on hienoa tajuta, että olen oikeasti tässä, olen olemassa ja olen päässyt tekemään tosi siistejä juttuja. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää. Teini-iässä, kun olimme äitini kanssa juuri muuttaneet Heinolaan, elin aika vaikeita aikoja. Oli epävarmaa, että pystynkö valmistumaan yläasteelta, mitä teen elämälläni – vai teenkö mitään. Ne olivat todella rankkoja aikoja silloin nuorena.
Silloin kuitenkin ymmärsin, mitä oikeasti tarkoittaa, kun on olemassa hyvinvointiyhteiskunta, jossa on turvaverkot, joista pystyy ponnistamaan eteenpäin. Olen kiitollinen, että ymmärsin niiden tärkeyden. Olen myös kiitollinen siitä, että olen nyt tässä.
Näiden kokemusten takia minusta on tullut myös demari. Toivon ettei kukaan joudu käymään niin syvällä, ja synkässä paikassa, missä minä olen joutunut käymään tosi nuorena. Ja jos joutuu, toivon, että on olemassa tukea, jonka avulla sieltä pääsee ylös. Joka päivä, kun katson itseäni peiliin, muistan sen, miten siistiä on, kun olen nyt tässä.
Haluan olla sellainen ihminen, joka innostaa ja nostaa muita. Kukaan ei pysty yksin nousemaan.
Hanna Huumonen on SONK ry:n puheenjohtaja ja aloittaa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) avustajana lokakuun 2016 alussa.
Teksti: Nora Vilva
Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.
