Avainsana: Kaisa-Riitta Aho

Julkaistu

Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat

Aina kun mokaan, teen nykyään kaksi asiaa. Pyydän anteeksi, että loukkasin. Ja kiitän asiasta huomauttanutta siitä, että sain tilaisuuden korjata jatkossa toimintaani. Mikäli kukaan ei olisi koskaan huomauttanut, että vaikkapa jumppatunnillani soittama musiikki vilisi slurreja (vähemmistöön kohdistuva, esimerkiksi rasistinen herjasana), olisin vieläkin se jumppaohjaaja, jonka tunnilla kyykätään hymyillen syrjivien lyriikoiden tahtiin. Anteeksi, kun en kiinnittänyt huomioita siihen, mitä tunnilla tosiasiassa tapahtui. Kiitos sinulle, joka huomautit asiasta ja annoit minulle mahdollisuuden olla parempi jatkossa. Ja tulit vielä seuraavallakin viikolla tunnilleni mokastani huolimatta.

Jatka lukemista ”Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat”
Julkaistu

Liikunnanohjaajan ammattitaito on kuin jatkuvasti kehkeytyvä silmukka

Kirjoittajat: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Liikunnanohjaajat ja valmentajat ovat liikkujien yhdenvertaisen harrastamisen kriittinen elementti. Liikunta-alan työn muutosta on selitetty oppimiskäsitysten vaihtumisella. Behavioristinen oppimiskäsitys olettaa, että tiedolla voidaan ohjelmoida asiakas uudelleen liikunnallisempaan elämäntapaan. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys puolestaan ohjaa nykyammattilaisia työskentelemään asiakkaan kanssa yhteistyössä. Yksisuuntaisesta valistustyöstä on siirrytty kohti tasavertaisempaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. (Laiho 2021.) 

Valtasuhteet ja etuoikeudet on aika tuoda osaksi sitä ymmärrystä, joka liikunta-ammattilaisilla on asiakastyöstä ja vuorovaikutusosaamisesta. Ajattelemme, että intersektionaalisuuden käsite avaa parhaiten sitä toimintatapaa, joka mahdollistaa inkluusion liikuntapalveluissa. 

Jatka lukemista ”Liikunnanohjaajan ammattitaito on kuin jatkuvasti kehkeytyvä silmukka”
Julkaistu

Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti

Teksti: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Ryhmäliikunnan ohjaustavat perustuvat usein hyvin biolääketieteellisiin lähtökohtiin. Biologis-fysiologiselle puheelle saatetaan antaa kyseenalaistamaton etusija, jolloin liian usein keho mieltyy liikunnassa pelkäksi massaksi ja erilaisiksi “ongelmakohdiksi”, joita ryhmäliikunnassa pyritään muokkaamaan. Ohjaajan on hyvä myös tunnistaa omat etuoikeutensa ja muistaa, ettemme voi koskaan tietää, mitä kaikkea tunnille osallistuvat asiakkaat kantavat mukanaan kehollisesti tai psykologisesti. Siksi yhdenvertaisuutta ennakoiva ohjaustapa on tärkeä.

Usein ilo ja heittäytyminen mieltyvät liikunnan voimavaroiksi, joista ammentaen liikkujia motivoidaan osallistumaan. Onko ryhmäliikunnassa tilaa myös negatiivisille tunteille, kömpelyydelle tai epäonnistumisille? Entä minkälaista kehoa juhlimme, kun nautimme kehopositiivisuuden sanomasta ryhmäliikunnassa? Yltääkö salliva asenne ja hyväksyntä myös raskaana oleviin kehoihin, kipuileviin ja arpisiin kehoihin tai vaikkapa proteeseihin?

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti”