Aina kun mokaan, teen nykyään kaksi asiaa. Pyydän anteeksi, että loukkasin. Ja kiitän asiasta huomauttanutta siitä, että sain tilaisuuden korjata jatkossa toimintaani. Mikäli kukaan ei olisi koskaan huomauttanut, että vaikkapa jumppatunnillani soittama musiikki vilisi slurreja (vähemmistöön kohdistuva, esimerkiksi rasistinen herjasana), olisin vieläkin se jumppaohjaaja, jonka tunnilla kyykätään hymyillen syrjivien lyriikoiden tahtiin. Anteeksi, kun en kiinnittänyt huomioita siihen, mitä tunnilla tosiasiassa tapahtui. Kiitos sinulle, joka huomautit asiasta ja annoit minulle mahdollisuuden olla parempi jatkossa. Ja tulit vielä seuraavallakin viikolla tunnilleni mokastani huolimatta.
Jatka lukemista ”Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat”Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti
Julkaistu Demokraatti-lehden Pelin Purku-palstalla maaliskuussa 2021.
Etsi käsiisi mikä tahansa liikuntapalveluiden mainos. Katso kuvitusta. Todennäköisesti kuvassa on valkoisia, hoikkia, hymyileviä, vammattomia ja nuoria ihmisiä. Tunnistatko kuvasta itsesi? Jos vastasit kyllä, voit lopettaa lukemisen tähän. Me muut 95% jäämme sen sijaan ihmettelemään, miksei kuvituksessa ole lähes koskaan meidän näköisiämme ihmisiä.
Liikuntapalveluiden mainosten kuvavalinnat voivat sulkea pois ison osan potentiaalisista asiakkaista eli liikkujista. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, voi se kertoa myös tuhat kertaa sen, ettet sinä – vanha, lihava, tummaihoinen tai proteesia käyttävä liikkumaton ihminen – ole oikeastaan tervetullut tämän palvelun pariin. Entä näkyykö palveluiden kuvituksessa koskaan hijabia, pyörätuolia tai sukupuolten moninaisuutta?
Jatka lukemista ”Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti”Mikä ihmeen intersektionaalinen liikuntapedagogiikka? Seitsemän kysymystä aiheesta
Hanna Huumonen & Kaisa-Riitta Aho
1. Miksi aiheenne on tärkeä ja ajankohtainen?
Kansalaisoikeusaktivismi on ollut näkyvästi esillä viime vuoden aikana Suomessa ja maailmalla. On vain ajan kysymys, milloin suomalaiset liikuntapalveluiden käyttäjät alkavat vaatia yhä näkyvämmin liikunnan syrjimättömyyttä.
Jatka lukemista ”Mikä ihmeen intersektionaalinen liikuntapedagogiikka? Seitsemän kysymystä aiheesta”KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä
Julkaistu Kansalaisopistojen liiton blogissa 1.12.2020.
Teksti: Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen
“Mä en ollu sopiva sille tunnille. Oltiin liikaa polvillaan ja oli vaikea pysyä mukana.” Tosielämässä kuultu liikkujakommentti kiteyttää, miten vallitseva liikunnanohjaamisen tapakulttuuri leimaa jotkut ihmiset sopimattomiksi ryhmäliikuntaan. Vieraskynässä liikunta-alan ammattilaiset, itsekin ryhmäliikuntaa ohjaavat Kaisa-Riitta Aho (FM, väitöskirjatutkija) ja Hanna Huumonen (YTM) kirjoittavat intersektionaalisen pedagogiikan näkökulmasta siitä, miten kansalaisopistot ja niiden liikunnanopettajat voisivat varmimmin antaa kaikille aikuisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikunnan harrastamiseen. Artikkelissaan Aho ja Huumonen kuvaavat keinoja, joilla kansalaisopiston kurssilla pystytään huomioimaan liikkujoiden erilaiset tarpeet ja listaavat vinkkejä, joiden avulla tarkastella ohjauskäytänteitä ja niissä piileviä etuoikeuksia, ennakkoluuloja ja nimeämättömiä arvovalintoja.
Jatka lukemista ”KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti
Teksti: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen
Ryhmäliikunnan ohjaustavat perustuvat usein hyvin biolääketieteellisiin lähtökohtiin. Biologis-fysiologiselle puheelle saatetaan antaa kyseenalaistamaton etusija, jolloin liian usein keho mieltyy liikunnassa pelkäksi massaksi ja erilaisiksi “ongelmakohdiksi”, joita ryhmäliikunnassa pyritään muokkaamaan. Ohjaajan on hyvä myös tunnistaa omat etuoikeutensa ja muistaa, ettemme voi koskaan tietää, mitä kaikkea tunnille osallistuvat asiakkaat kantavat mukanaan kehollisesti tai psykologisesti. Siksi yhdenvertaisuutta ennakoiva ohjaustapa on tärkeä.
Usein ilo ja heittäytyminen mieltyvät liikunnan voimavaroiksi, joista ammentaen liikkujia motivoidaan osallistumaan. Onko ryhmäliikunnassa tilaa myös negatiivisille tunteille, kömpelyydelle tai epäonnistumisille? Entä minkälaista kehoa juhlimme, kun nautimme kehopositiivisuuden sanomasta ryhmäliikunnassa? Yltääkö salliva asenne ja hyväksyntä myös raskaana oleviin kehoihin, kipuileviin ja arpisiin kehoihin tai vaikkapa proteeseihin?
Jatka lukemista ”Yhdenvertaisemman ryhmäliikunnan resepti”Jumppatuntikin voi olla turvallinen tila
Julkaistu ”Pelin purku”-palstalla Demokraatissa 5/2020.
Turvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistäisit aerobic-tuntiin. Minusta se kuitenkin voisi olla.