Imetys+etätyö= tasaisemmin jaetut perhevapaat

Etätyön mahdollistaminen  on  imetysystävällinen työnantajateko, joka voi parantaa työelämän tasa-arvoa.

Äitiys unohtuu usein listatessamme  syrjintää aiheuttavia, risteäviä eroja. Samoin imetys, joka on yksi hankalimmista asioista, joita olen joutunut käsittelemään henkilökohtaisesti. Siihen helposti kiteytyy koko vanhemmuuden taakka. En ole huono äiti, vaikka imetys epäonnistuisi. En ole huono äiti, vaikken imettäisi lainkaan. Mutta olenko huono äiti, jos aloitan työt heti äitiysvapaan1 jälkeen ja imetys kärsii siitä? THL suosittelee lapsen täysimetystä 4–6 kk ikään asti. 

Suomessa  valmistellaan tasa-arvoisempaa perhevapaauudistusta, jolla varmistettaisiin myös isän oikeus viettää vauva-arkea nykyistä pidemmillä, korvamerkityillä ajanjaksoilla. Tällä on tilastollisesti merkitystä mm. äidin työuran pituuteen  ja työeläkkeen määrään. Isän osuuden perhevapaasta voi ajoittaa vauvavuoden loppupuolelle, jolloin imetyssuosituskin on jo ohitettu. Silti monelle perheelle imetys on asia, joka pitää äidin tiiviisti vauvan kanssa ensimmäisen vauvavuoden ajan. 

Jatka lukemista ”Imetys+etätyö= tasaisemmin jaetut perhevapaat”

Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat

Aina kun mokaan, teen nykyään kaksi asiaa. Pyydän anteeksi, että loukkasin. Ja kiitän asiasta huomauttanutta siitä, että sain tilaisuuden korjata jatkossa toimintaani. Mikäli kukaan ei olisi koskaan huomauttanut, että vaikkapa jumppatunnillani soittama musiikki vilisi slurreja (vähemmistöön kohdistuva, esimerkiksi rasistinen herjasana), olisin vieläkin se jumppaohjaaja, jonka tunnilla kyykätään hymyillen syrjivien lyriikoiden tahtiin. Anteeksi, kun en kiinnittänyt huomioita siihen, mitä tunnilla tosiasiassa tapahtui. Kiitos sinulle, joka huomautit asiasta ja annoit minulle mahdollisuuden olla parempi jatkossa. Ja tulit vielä seuraavallakin viikolla tunnilleni mokastani huolimatta.

Jatka lukemista ”Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat”

Liikunnanohjaajan ammattitaito on kuin jatkuvasti kehkeytyvä silmukka

Kirjoittajat: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen

Liikunnanohjaajat ja valmentajat ovat liikkujien yhdenvertaisen harrastamisen kriittinen elementti. Liikunta-alan työn muutosta on selitetty oppimiskäsitysten vaihtumisella. Behavioristinen oppimiskäsitys olettaa, että tiedolla voidaan ohjelmoida asiakas uudelleen liikunnallisempaan elämäntapaan. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys puolestaan ohjaa nykyammattilaisia työskentelemään asiakkaan kanssa yhteistyössä. Yksisuuntaisesta valistustyöstä on siirrytty kohti tasavertaisempaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. (Laiho 2021.) 

Valtasuhteet ja etuoikeudet on aika tuoda osaksi sitä ymmärrystä, joka liikunta-ammattilaisilla on asiakastyöstä ja vuorovaikutusosaamisesta. Ajattelemme, että intersektionaalisuuden käsite avaa parhaiten sitä toimintatapaa, joka mahdollistaa inkluusion liikuntapalveluissa. 

Jatka lukemista ”Liikunnanohjaajan ammattitaito on kuin jatkuvasti kehkeytyvä silmukka”

Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti

Julkaistu Demokraatti-lehden Pelin Purku-palstalla maaliskuussa 2021.

Etsi käsiisi mikä tahansa liikuntapalveluiden mainos. Katso kuvitusta. Todennäköisesti kuvassa on valkoisia, hoikkia, hymyileviä, vammattomia ja nuoria ihmisiä. Tunnistatko kuvasta itsesi? Jos vastasit kyllä, voit lopettaa lukemisen tähän. Me muut 95% jäämme sen sijaan ihmettelemään, miksei kuvituksessa ole lähes koskaan meidän näköisiämme ihmisiä.

Liikuntapalveluiden mainosten kuvavalinnat voivat sulkea pois ison osan potentiaalisista asiakkaista eli liikkujista. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, voi se kertoa myös tuhat kertaa sen, ettet sinä – vanha, lihava, tummaihoinen tai proteesia käyttävä liikkumaton ihminen – ole oikeastaan tervetullut tämän palvelun pariin. Entä näkyykö palveluiden kuvituksessa koskaan hijabia, pyörätuolia tai sukupuolten moninaisuutta?

Jatka lukemista ”Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti”

Mikä ihmeen intersektionaalinen liikuntapedagogiikka? Seitsemän kysymystä aiheesta

Hanna Huumonen & Kaisa-Riitta Aho

1. Miksi aiheenne on tärkeä ja ajankohtainen? 

Kansalaisoikeusaktivismi on ollut näkyvästi esillä viime vuoden aikana Suomessa ja maailmalla. On vain ajan kysymys, milloin suomalaiset liikuntapalveluiden käyttäjät alkavat vaatia yhä näkyvämmin liikunnan syrjimättömyyttä.

Jatka lukemista ”Mikä ihmeen intersektionaalinen liikuntapedagogiikka? Seitsemän kysymystä aiheesta”

KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä

Julkaistu Kansalaisopistojen liiton blogissa 1.12.2020.
Teksti: Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen

“Mä en ollu sopiva sille tunnille. Oltiin liikaa polvillaan ja oli vaikea pysyä mukana.” Tosielämässä kuultu liikkujakommentti kiteyttää, miten vallitseva liikunnanohjaamisen tapakulttuuri leimaa jotkut ihmiset sopimattomiksi ryhmäliikuntaan. Vieraskynässä liikunta-alan ammattilaiset, itsekin ryhmäliikuntaa ohjaavat Kaisa-Riitta Aho (FM, väitöskirjatutkija) ja Hanna Huumonen (YTM) kirjoittavat intersektionaalisen pedagogiikan näkökulmasta siitä, miten kansalaisopistot ja niiden liikunnanopettajat voisivat varmimmin antaa kaikille aikuisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikunnan harrastamiseen. Artikkelissaan Aho ja Huumonen kuvaavat keinoja, joilla kansalaisopiston kurssilla pystytään huomioimaan liikkujoiden erilaiset tarpeet ja listaavat vinkkejä, joiden avulla tarkastella ohjauskäytänteitä ja niissä piileviä etuoikeuksia, ennakkoluuloja ja nimeämättömiä arvovalintoja.

Jatka lukemista ”KoL:n vieraskynä: Intersektionaalinen pedagogiikka luo vastuullisia aikuiskasvatuskäytäntöjä”

Työnantaja, näin voit edistää rekrytoinneillasi palkka-avoimuutta

Palkka-avoimuus on yksi avain palkkatasa-arvon edistämiseen. Kun palkkojen suuruudesta puhutaan avoimemmin, se lisää myös työelämän tasa-arvoa esimerkiksi naisten palkkatason suhteen. Yksi keino lisätä avoimuutta voisi olla rekrytoijan vastuulla. Ilmoittamalla euromääräisen palkkahaarukan jo työnhakukuulutuksessa voidaan edistää saavutettavuutta ja palkkatasa-arvoa. Samalla säästetään sekä rekrytoijan että työnhakijan aikaa, kun jo ilmoitusvaiheessa huomataan, jos haettavan työn palkkataso ei vastaa lainkaan hakijan odotuksia.

Seuraavat esimerkit ovat aidoista ja ajankohtaisista työpaikkailmoituksista, joita etsin ”asiantuntija”-tittelillä ja sitä läheltä liippaavilla hakusanoilla. Useissa ilmoituksissa mainitaan, että palkka määräytyy TES:n mukaan. No, senhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta paljonko palkka on euroissa? Miksei palkkahaarukkaa voisi todeta suoraan ilmoituksessa, kun työnantaja sen kuitenkin tietää?

Jatka lukemista ”Työnantaja, näin voit edistää rekrytoinneillasi palkka-avoimuutta”

Mitä opin anonyymista rekrytoinnista järjestössä?

Julkaistu SAKKIn blogissa 11.6.2020.

Järjestömme siirtyi anonyymiin rekrytointiin – mitä se tarkoittaa? SAKKI hyödyntää jatkossa kaikkien rekrytointien ensimmäisessä vaiheessa anonyymiä rekrytointia, jossa poistamme hakemuksia käsiteltäessä kaikkien hakijoiden nimet, iät, sukupuolet, poliittiset puolueet ja muut vastaavat sekä sen, missä maassa aiempi työkokemus tai koulutus on hankittu. 

Anonyymi rekrytointi on ollut jonkin aikaa kokeilussa julkisella puolella esimerkiksi Helsingissä sekä joissakin yrityksissä. Parhaimmillaan anonyymi rekrytointi lisää yhdenvertaisuutta ja tuo rekrytoijalle moninaisemman kattauksen ihmisiä erilaisista taustoista haastattelutilanteeseen. On tutkittu, että rekrytointejamme ohjaavat usein tiedostamattomat ennakkoluulot, joilla on vaikutusta siihen, ketkä saavat kutsun työhaastatteluun ja ketkä eivät. Vuonna 2018 yritysvalmentaja Jari Sarasvuo haki oman alansa töitä omalla ansioluettelollaan, mutta Dimitri Hagertina eli romaninimellä. Hän ei saanut yhtäkään haastattelukutsua.

Jatka lukemista ”Mitä opin anonyymista rekrytoinnista järjestössä?”

Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?

Kirjoittanut Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen.
Julkaistu Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) blogissa 29.10.2020.

Liikunnan epäkohtiin pystytään puuttumaan paremmin, kun yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat opitaan ensin nimeämään ja tunnistamaan yhteisesti eri liikuntasektoreilla. Vasta yhteinen kieli varmistaa, että eri tahot ja toimijat voivat keskustella kehitystarpeista rakentavasti edistääkseen yhdessä yhdenvertaista liikuntakulttuuria. Paras paikka rakentaa yhdenvertaismpaa liikuntamaailmaa intersektionaalisen lähestymistavan avulla on korkeakoululiikuntapalvelut.

Jatka lukemista ”Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme yhdenvertaisuudesta liikunnassa?”