hannahuumonen.fi
Julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 6/2023.
Työn ja tekijöiden kohtaannon esteenä voivat olla tiedostamattomat ennakkoluulot, jolloin huutavasta työvoimapulasta huolimatta työtehtäviin ei löydetä sopivaa osaajaa. Anonyymi rekrytointi haastaa tunnistamaan osaamisen näistä ennakkoluuloista huolimatta.
Jatka lukemista ”RIL:n kolumni: Taklaako anonyymi rekrytointi osaajapulaa?”
Julkaistu Unisportin blogissa 2022.
Helsingin yliopiston vuoden dosentti 2020 Pilvi Torsti totesi kiitospuheessaan, että “pyrin arvioimaan niin itseäni kuin muita tekojen kautta”.
Torsti ajattelee, että myös rakkaus ja lahjakkuus ovat tekoja: muuten ne ovat merkityksettömiä. Tämä pätee myös yhdenvertaisuuden edistämiseen yliopistoyhteisössä. Suurilla strategioilla ei ole arvoa, jos ne eivät manifestoidu teoiksi.
Jatka lukemista ”Mitä rap-musiikki ja vuoden dosentti voivat opettaa meille yhdenvertaisuudesta?”
Julkaistu Aamulehdessä ja EK:n blogissa. 11.1.2022.
Työmarkkinoilta on viime kuukausina saatu hyviä uutisia, kun työssäkäyvien suomalaisten kokonaismäärä on noussut ennätyslukemiin. Huolenaiheena on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden laajuus. Vaikka tuoreimmissa luvuissa on nyt pientä parantumista, on yhä lähes 110 000 suomalaista ollut vähintään vuoden ajan vailla työtä.
Jatka lukemista ”Pitkäaikaistyöttömät mukaan digijunaan”
(Julkaistu TEK:n blogissa 25.8.2021.)
Anonyymissa rekrytoinnissa osaaminen ja motivaatio ovat keskiössä. Yhdenvertaisuuden lisäksi anonyymin rekrytoinnin tuoma työntekijöiden moninaisuus voi olla organisaation kilpailuvaltti.
Etätyön mahdollistaminen on imetysystävällinen työnantajateko, joka voi parantaa työelämän tasa-arvoa.
Äitiys unohtuu usein listatessamme syrjintää aiheuttavia, risteäviä eroja. Samoin imetys, joka on yksi hankalimmista asioista, joita olen joutunut käsittelemään henkilökohtaisesti. Siihen helposti kiteytyy koko vanhemmuuden taakka. En ole huono äiti, vaikka imetys epäonnistuisi. En ole huono äiti, vaikken imettäisi lainkaan. Mutta olenko huono äiti, jos aloitan työt heti äitiysvapaan1 jälkeen ja imetys kärsii siitä? THL suosittelee lapsen täysimetystä 4–6 kk ikään asti.
Suomessa valmistellaan tasa-arvoisempaa perhevapaauudistusta, jolla varmistettaisiin myös isän oikeus viettää vauva-arkea nykyistä pidemmillä, korvamerkityillä ajanjaksoilla. Tällä on tilastollisesti merkitystä mm. äidin työuran pituuteen ja työeläkkeen määrään. Isän osuuden perhevapaasta voi ajoittaa vauvavuoden loppupuolelle, jolloin imetyssuosituskin on jo ohitettu. Silti monelle perheelle imetys on asia, joka pitää äidin tiiviisti vauvan kanssa ensimmäisen vauvavuoden ajan.
Aina kun mokaan, teen nykyään kaksi asiaa. Pyydän anteeksi, että loukkasin. Ja kiitän asiasta huomauttanutta siitä, että sain tilaisuuden korjata jatkossa toimintaani. Mikäli kukaan ei olisi koskaan huomauttanut, että vaikkapa jumppatunnillani soittama musiikki vilisi slurreja (vähemmistöön kohdistuva, esimerkiksi rasistinen herjasana), olisin vieläkin se jumppaohjaaja, jonka tunnilla kyykätään hymyillen syrjivien lyriikoiden tahtiin. Anteeksi, kun en kiinnittänyt huomioita siihen, mitä tunnilla tosiasiassa tapahtui. Kiitos sinulle, joka huomautit asiasta ja annoit minulle mahdollisuuden olla parempi jatkossa. Ja tulit vielä seuraavallakin viikolla tunnilleni mokastani huolimatta.
Jatka lukemista ”Kiitos ja anteeksi ovat liikunta-alan ammattilaisen tärkeimmät sanat”
Kirjoittajat: Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen
Liikunnanohjaajat ja valmentajat ovat liikkujien yhdenvertaisen harrastamisen kriittinen elementti. Liikunta-alan työn muutosta on selitetty oppimiskäsitysten vaihtumisella. Behavioristinen oppimiskäsitys olettaa, että tiedolla voidaan ohjelmoida asiakas uudelleen liikunnallisempaan elämäntapaan. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys puolestaan ohjaa nykyammattilaisia työskentelemään asiakkaan kanssa yhteistyössä. Yksisuuntaisesta valistustyöstä on siirrytty kohti tasavertaisempaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. (Laiho 2021.)
Valtasuhteet ja etuoikeudet on aika tuoda osaksi sitä ymmärrystä, joka liikunta-ammattilaisilla on asiakastyöstä ja vuorovaikutusosaamisesta. Ajattelemme, että intersektionaalisuuden käsite avaa parhaiten sitä toimintatapaa, joka mahdollistaa inkluusion liikuntapalveluissa.
Jatka lukemista ”Liikunnanohjaajan ammattitaito on kuin jatkuvasti kehkeytyvä silmukka”
Julkaistu Demokraatti-lehden Pelin Purku-palstalla maaliskuussa 2021.
Etsi käsiisi mikä tahansa liikuntapalveluiden mainos. Katso kuvitusta. Todennäköisesti kuvassa on valkoisia, hoikkia, hymyileviä, vammattomia ja nuoria ihmisiä. Tunnistatko kuvasta itsesi? Jos vastasit kyllä, voit lopettaa lukemisen tähän. Me muut 95% jäämme sen sijaan ihmettelemään, miksei kuvituksessa ole lähes koskaan meidän näköisiämme ihmisiä.
Liikuntapalveluiden mainosten kuvavalinnat voivat sulkea pois ison osan potentiaalisista asiakkaista eli liikkujista. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, voi se kertoa myös tuhat kertaa sen, ettet sinä – vanha, lihava, tummaihoinen tai proteesia käyttävä liikkumaton ihminen – ole oikeastaan tervetullut tämän palvelun pariin. Entä näkyykö palveluiden kuvituksessa koskaan hijabia, pyörätuolia tai sukupuolten moninaisuutta?
Jatka lukemista ”Yhdenvertaisuus on tulevaisuuden liikuntapalveluiden markkinavaltti”
Hanna Huumonen & Kaisa-Riitta Aho
Kansalaisoikeusaktivismi on ollut näkyvästi esillä viime vuoden aikana Suomessa ja maailmalla. On vain ajan kysymys, milloin suomalaiset liikuntapalveluiden käyttäjät alkavat vaatia yhä näkyvämmin liikunnan syrjimättömyyttä.
Jatka lukemista ”Mikä ihmeen intersektionaalinen liikuntapedagogiikka? Seitsemän kysymystä aiheesta”
Julkaistu Aikuiskasvatus-lehdessä 4/2020.
Teksti: Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen.
Intersektionaalisen ryhmäliikuntapedagogiikan avulla
liikuntapalveluita voidaan kehittää vastaamaan
paremmin aikuiskoulutuspolitiikan sivistyksellisiä ja
työelämälähtöisiä päämääriä.
