Se oli rouvan päivänä 16.1.2018, eli tasan kuusi päivää syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen, kun sain viestin poliisilta, että “kunnianloukkaus -rikosnimikkeen syyteoikeus on vanhentunut 8.1.2018. Sille emme siis mahda mitään, eikä asiassa epäiltyjä ole viranomaisten toimesta saatu tavoitettua.” Poliisi myös lisäsi viestissään, että “olemme varsin kiireisiä ja juttuja ja niiden kiireellisyyttä pitää moneen kertaan arvioida.”
Rikosilmoituksissani oli kyse siis useista törky- ja vihaviesteistä, joita olin vastaanottanut MV-lehden toiminnan innoittamilta kansalaisilta vuonna 2016. Tämän lisäksi useiden tapausten esitutkinta oli keskeytetty. Yle teki jutun näistä tapauksista kesällä 2017. Yksikään näistä kunnianloukkauksista ei ole mennyt eteenpäin. Kaksi laitonta uhkausta on edennyt ja tuomiotkin tulleet. Ainoastaan MV-lehden Ilja Janitskinin minuun kohdistama törky meni oikeudessa eteenpäin viime syksynä nimikkeellä törkeä kunnianloukkaus. Sekin eteni vain siksi, että syyttäjä piti tätä kunnianloukkausta törkeänä.
Tänään viranomaisresurssit riittivät selvittämään, voiko kansallissosialismin kanssa heilastelevan henkilön kunniaa loukata kutsumalla häntä natsiksi. Sen sijaan esimerkiksi ei-seksityöläisenä toimivan henkilön huorittelun tutkimiseen resurssit eivät riitä.
Poliisin resurssit ovat todellakin rajalliset. Kunnianloukkausten tuleekin olla tutkinnan prioriteettien häntäpäässä väkivaltarikosten, omaisuusrikosten ja uhkailujen jälkeen. Siksi toimittaja Johanna Vehkoon saama tuomio tänään tuntuu kohtuuttomalta.
Tutkintamateriaalista selviää, että Lokka vs. Vehkoo –tapaus on laitettu vireille 8.10.2018. Syyteoikeus olisi vanhentunut 2.11.2018. Tässä tapauksessa syyttäjä siis päätti priorisoida Lokkaan, vaikka tapaus olisi voinut myös kaikessa rauhassa muutaman viikon kuluessa vanheta. Aivan kuten jokainen minuun kohdistettu kunnianloukkaus sai aikanaan vanheta.
Vehkoo todisti oikeudessa, että Lokka on kutsunut itseään natsiksi ja rasistiksi ja osallistunut kansallissosialistiseen toimintaan. Kyse oli kuitenkin siitä, ovatko nämä nimitykset loukkaavia – vaikka viitekehys oli siinä, että Lokka oli tulossa häiriköimään tapahtumaa, jossa Vehkoo esiintyi. Natsiksi, rasistiksi ja pelleksi kutsuminen on siis oikeuden päätöksen mukaan halventavaa, vaikkei se olisi valheellista. Ehkä oikeus sitten toteutuikin. Mutta kohtuus ei.
Reinboth ja Vasantola kirjoittivat maaliskuussa ansiokkaan jutun, jossa nähtiin, kuinka monta tapausta syyttäjä on jättänyt syyttämättä. Aineistosta kävi ilmi, että kunnianloukkausten seuraukset ovat hyvin sattumanvaraisia. Jutusta selvisi myös, että “syyttäjien rajoitus- ja syyttämättäjättämispäätöksissä enemmistö asianomistajista on naisia. Heitä on 57 prosenttia. Sen sijaan käräjille vietyjen juttujen uhreista naisia on vain 43 prosenttia.”
Tänään näimme irvokkaan esimerkin siitä, kenen kunnian suojelemiseen niukat viranomaisresurssimme lopulta riittävät.
