hannahuumonen.fi
– Panostuksista huolimatta opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksissa on edelleen hurjia eroja, kertoo Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Hanna Huumonen.
Kannanotto 28.8.2014
Tästä uutisoi mm. Ilkka, Länsi-Savo ja Hämeenkaiku sekä bloggasi FFFifi.
(Tämä kannanotto sai paljon positiivista palautetta aina YTHS:n toimijoilta Perussuomalaisten kansanedustajiin saakka.)
Opiskelijoiden Liikuntaliitto – OLL ja Syömishäiriöliitto – SYLI ry esittävät huolensa ulkonäön ja estetiikan korostumisesta urheilun ja liikunnan piirissä.
OLL ja Syömishäiriöliitto pitävät huolestuttavana trendiä, jossa laihuus symboloi älyä, elämänhallintataitoja ja kurinalaisuutta, kun taas lihavuus nähdään laiskuutena, tyhmyytenä ja jopa koomisuutena. Kuitenkaan lihavat ihmiset eivät aina kärsi terveysongelmista, vaan ongelmat johtuvat epäterveellisistä elintavoista. Liikkumattomuus ja fyysinen inaktiivisuus ovat suurimpia kansanterveydellisiä riskejämme, ei lihavuus itsessään.
Asiakeskeisissäkin medioissa lihavuudesta ja lihavista ihmisistä puhutaan usein alentavasti. Helposti annetaan ymmärtää, että lihavat ihmiset ovat itsessään terveysriski ja on kaikkien yhteinen velvollisuus saada nämä laihtumaan. Lihavuus on tällöin myös stigma, jonka varjolla ihmisiä leimataan ulkonäkökeskeisesti.
“Julkisuudessa on todella vähän lihavia, jotka olisivat yhteiskunnassa esikuvina tai muuten näkyvissä rooleissa. Ja ne, joita on, joutuvat jatkuvan arvostelun kohteeksi. Myös sukupuolen ja painoindeksin yhtälö kertoo jotakin ajankuvastamme, sillä lihavia naisia on näkyvissä johtotehtävissä vain kourallinen”, harmittelee Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Hanna Huumonen.
Lihavuuden hoidossa on otettava käyttöön uudenlaisia menetelmiä ja ajatuksia. Syyllistäminen ja painostus ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä ja eivätkä ne ole osoittautuneet toimiviksi keinoiksi. Pitäisikin miettiä, miten suhtaudumme ylipainoisiin. Onko tähtäin siinä, että heidän on laihduttava hinnalla millä hyvänsä vai saisivatko he olla oma itsensä, keskittyä terveellisiin elämäntapoihin ja noudattaa niitä lopun elämäänsä?
“Fyysinen inaktiivisuus on taistelu, johon yhteiskuntamme tulisi laittaa enemmän paukkuja. Laihdutuskulttuurin korostaminen ei ole ratkaisu kansanterveydellisiin ongelmiin. Se pikemminkin vieraannuttaa meidät kehostamme”, jatkaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton varapuheenjohtaja Joonas Kinnunen.
Vastapainona ns.”fatfobialle” ovat suosioon nousseet äärimmäiseen kurinalaisuuteen pohjautuvat fitness-lajit. Syömishäiriöliitto – SYLI ry on huolissaan fitness-harrastuksen voimakkaasta kasvusta ja sen lieveilmiöistä, sillä fitnessbuumi näkyy jo syömishäiriöklinikoilla. Fitnessin ja syömishäiriöoireilun välinen ero on hiuksenhieno ja riski sairastua syömishäiriöön on suuri.
“Elämme ajassa jossa kaikenlainen suorittaminen on enemmän kuin hyväksyttyä ja tämän kaltaiset estetiikkaan pohjautuvat lajit voivat olla vain keino naamioida oireet hyväksyttävämpään muotoon”, kertoo Syömishäiriöliiton aluepäällikkö Tanja Tiainen.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Syömishäiriöliitto muistuttavat, ettei liikunnan ja urheilun tule muodostua pakkomielteiseksi suorittamiseksi ja kaloreiden laskemiseksi. Jokainen henkilö on kaunis omana itsenään ja voi löytää liikunnan ilon koostaan riippumatta.
Koko juttu julkaistu Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 31.10.2013
Asiantuntijat muistuttavat, että esteettömyyttä on monenlaista.
JYY:n hallituksen varapuheenjohtajan Hanna Huumosen vastuualueita hallituksessa ovat liikunta ja sosiaalipolitiikka, joista jälkimmäiseen sisältyvät terveys-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat – myös esteettömyys.
Huumonen jakaa esteettömyyden kahteen osaan: fyysiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.
”Ensimmäiseen kuuluvat muun muassa aistivammat, liikuntarajoitteet ja oppimisvaikeudet sekä niiden takia tehtävät erityisjärjestelyt. Sosiaalinen esteettömyys on ideaalitilanteessa ilmapiiri, joka mahdollistaa saavutettavuuden ja kaikkien yksilöiden yhdenvertaisen osallistumisen”, Huumonen selventää.
Sosiaalinen esteettömyys voi olla esteiden purkamista esimerkiksi vammaisopiskelijoiden ja muiden välillä. Huumonen toivoo, ettei opiskelijoita enää jaettaisi erityisryhmiin, jotta kaikki voisivat tuntea kuuluvansa samaan suureen yhteisöön. Hän sanoo pohtineensa muun muassa, miten yliopistoliikunta saataisiin myös liikuntarajoitteisille sopivaksi.
”Pitäisikö meillä olla erityisliikuntaryhmiä? Mielestäni ei pitäisi. Se on takapajuista ajattelua, koska silloinhan me juuri jakaisimme ihmiset eri ryhmiin satunnaisten fyysisten ominaisuuksien perusteella ja korostaisimme erilaisuutta erityis-etuliitteellä.”
Huumosen mielestä yliopisto ei ole vielä kaikille esteetön ja saavutettava.
”Esimerkiksi liikunnan rakennus on täysin esteellinen. Liikunnalla voidaan tehdä esteettömyyden eteen varsin vähän, koska se on Alvar Aallon rakennus. Aaltohan ei ollut mikään esteettömyyden edelläkävijä.”
Huumosella on kuitenkin ratkaisu yliopiston saavutettavuuden parantamiseksi: parempi tiedottaminen. Hänen mukaansa esteettömyys on hyvin paljon nimenomaan viestintää. Tarpeeksi näkyvät ohjeet ja opasteet ovat Huumosen mielestä erityisen tärkeitä nyt, kun yliopistolla on käynnissä monia rakennustöitä, joiden vuoksi opiskelijoiden tutut reitit ovat muuttuneet.
Huumonen ottaa esiin myös yhden keskusteluissa usein sivuutettavan näkökulman esteettömyyteen. Kyse on seksuaali-identiteetteihin liittyvästä esteettömyydestä. Huumonen uskoisi muun muassa unisex-vessojen luovan saavutettavuutta. Pelkät miesten ja naisten vessat eivät palvele transsukupuolisia ihmisiä tai muita, jotka eivät koe mahtuvansa perinteisiin sukupuolilokeroihin.
”Esteettömyydessä on kyse yllättävän pienistäkin asioista. Ne ovat yleensä myös asennekysymyksiä. Täytyy olla halua tehdä muutoksia ja nähdä tosi laajasti se, mitä saavutettavuus voi olla.”
OLL:n kannanotto kirvoitti jo jylläävää keskustelua urheilujournalismin nykytilasta Suomessa. Minua haastateltiin sen tiimoilta radioon ja Ylen verkkouutisiin.
”Esimerkiksi Opiskelijoiden Liikuntaliitto huomauttaa, että urheilu-uutisoinnissa olisi muutenkin parantamisen varaa. Puheenjohtaja Hanna Huumonen moittii sekä nais- että miesurheilijoiden esineellistämistä – aina naisten tiukoista takamuksista miesten pullottaviin jalkapallosortseihin.
Myös nais-etuliitteen käyttäminen uutisissa ja naisurheilu-uutisten vähäisyys saavat kritiikkiä.
– Aina kun uutisoidaan urheilevista naisista, kerrotaan naisurheilusta, ikään kuin se olisi jokin outous. Mutta jos urheilijoina ovat miehet, yläotsikko on pelkästään urheilu.
Naisurheilijoiden medianäkymättömyydestä Huumonen sanoo esimerkiksi Ison-Britannian, jossa naisten urheilusta julkaistaan yksi uutinen 53 miesten urheilu-uutista kohden.”
Lue koko juttu tästä.
Kuuntele radiouutinen tästä.
Olin mukana Helsinki Priden paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten asemaa liikunnassa ja urheilussa. Vasta aivan viiime vuosina asiasta on alettu keskustella urheilujärjestöissä ja julkisuudessa, mutta ongelmia on edelleen runsaasti. Vain muutama yksittäinen urheilija on uskaltautunut ulos kaapista.
Och samma på svenska: Var blev herridrotten?
Julkaistu: 18.06.2014 klo 13:00
Opiskelijoiden Liikuntaliitto peräänkuuluttaa urheilutoimittajia tunnustamaan naisten tasavertaisen aseman liikunnassa ja urheilussa.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto on huolestunut uutisoinnin tavasta, jolla naisten asemaa urheilussa tuodaan esiin. Urheilujournalismissa tiedostamattomana normina pidetään miesten urheilua, jota kutsutaankin luontevasti “urheiluksi”- siitä erotetaan erityisryhmänään naisurheilu. Naisten urheilu on Suomessa aliresursoitua ja aliarvostettua verrattuna miesten urheiluun, eikä tilannetta helpota sen mieltäminen erilliseksi kategoriaksi.
“Naisten osallistumisesta ja osallisuudesta urheiluun uutisoidaan liian vähän ja silloinkin puhutaan erikseen urheilusta ja naisurheilusta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa yhtä naisten urheiluun liittyvää artikkelia kohtaan julkaistaan 53 miesten urheiluun liittyvää artikkelia”, toteaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Hanna Huumonen.
12.6.-14.6. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla järjestetyssä kuudennessa International Working Group on Women and Sports-maailmankonferenssissa keskusteltiin naisten osallisuudesta urheilussa. IWG-verkoston tavoitteena on naisten tasavertainen asema liikunnan ja urheilun kaikilla osa-alueilla. Konferenssista uutisointiin ansiokkaasti valtakunnallisessa mediassa. Uutisoinnista välittyneessä kuvassa naisten asema urheilussa nähtiin kehittyvien maiden ongelmana.
Kuitenkin länsimaissa monet asiat ovat jopa huonommin, kun puhutaan esimerkiksi naisten edustuksesta urheilujärjestöjen keskeisillä paikoilla tai kolmannella sektorilla toimivien urheilu- ja liikuntapäälliköiden palkka-eroista naisten ja miesten välillä. Nämä miesvaltaiset rakenteet ovat vanhentuneita. Yhtenä esimerkkinä tästä on Helsingin Sanomien (14.6.) uutisointi IWG-konferenssista “Naisurheilu”-otsikon alla.
“Miksi naisurheilu on oma kategoriansa mutta miesurheilu ei ole? Miksi emme puhu samalla tavalla miesten jalkapallon MM-kisoista Brasiliassa?,” ihmettelee varapuheenjohtaja Joonas Kinnunen. Niin kauan kuin puhutaan erityisestä naisurheilusta, edistetään tiedostamattomasti ajatusta muun urheilun maskuliinisuudesta ja jonkinlaisesta perustavanlaatuisesta erosta miesten ja naisten liikunnan ja urheilun välillä.
“Tämä ero on kuitenkin keinotekoinen. Muutos on jo käynnissä. Myös urheilutoimittajien on viimein herättävä todellisuuteen ja kannettava vastuunsa.”, linjaa puheenjohtaja Huumonen.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan niin paikallisella kuin globaalilla tasolla naisten aseman parantamiseksi urheilu- ja liikuntamaailmassa. Yksi askel kohti urheilun tasa-arvon toteutumista on puhetavan muutos. Näin annetaan myös naisten liikunnalle ja urheilulle sen ansaitsema arvostus.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto on allekirjoittanut vuonna 2011 Brightonin julistuksen ja on sitoutunut edistämään naisten ja tyttöjen asemaa liikunnassa ja urheilussa.
Lisää infoa IWG-konferenssista: http://www.iwg-gti.org/
Julkaistu Opiskelijoiden Liikuntaliiton blogissa 13.6.2014
Opiskelijoiden Liikuntaliitto painottaa opiskelu- ja työkykyä parantavien uudistusten merkitystä työura- ja eläkekeskustelussa. Työurien pidentämistä ja eläkeiän nostoa punnittaessa päädytään usein mekaanisiin ja laskennallisiin ratkaisuihin, jotka eivät ota huomioon nuorten ja opiskelijoiden todellisuutta: muuttunutta työympäristöä. Päätetyö ja pitkät istumapalaverit yhdistettynä vähentyneeseen arkiliikuntaan johtavat toistuviin sairaspoissaoloihin ja ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Liikunta on merkittävä tekijä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle.
“Liikunnalla on tärkeä vaikutus työhyvinvointiin ja se osaltaan auttaa jaksamaan työssä pidempään. Panostamalla työntekijöiden liikuntamahdollisuuksiin tehdään kustannustehokkaita investointeja kansanterveyden eteen.”, linjaa OLL:n puheenjohtaja Hanna Huumonen.
Liikunnan merkitys unohtuu erityisesti elämän ja työuran nivelvaiheissa. Kun nuori siirtyy toiselta asteelta korkeakouluun, voivat liikuntamahdollisuudet tyrehtyä. Korkeakoululiikunnan rahoitus täytyykin saada kuntoon. Opiskelijoiden Liikuntaliitto haluaa myös vahvistaa liikunnan integroimista terveydenhuoltojärjestelmään niin opiskelun kuin yleisesti työuran aikana. Lisäksi työttömien maksuttomat liikuntapalvelut ylläpitäisivät terveyttä ja työkykyä työttömyysjakson aikana. Moni nuori on nykyään pätkätöissä tai työttömänä erityisesti työuran alkupuolella.
“Kun töihin on päästy, siellä on tärkeää myös viihtyä ja jaksaa.”, todetaan Allianssin työuramallissa. Pitkäkestoisen ja yhtäjaksoisen istumisen haitoista saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. “Istuminen ja työpäivän aikainen liikkumattomuus ovat suurimpia opiskelu- ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Pidempiä työuria saadaan panostamalla sekä aktiiviseen työympäristöön että liikunnalliseen elämäntapaan. Esimerkiksi seisomatyöpisteet ja taukoliikunta parantaisivat jokaisen työyhteisön arkea.”, toteaa OLL:n varapuheenjohtaja Joonas Kinnunen.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto on mukana Nuorten eläkeneuvotteluissa maanantaina 28.4. yhdessä muiden sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa:
http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/3341/ngid/40
https://www.facebook.com/nuortenelakeneuvottelut
PS: Kannarimme ansiosta pääsin myös YLE:n Suora Linja-ohjelmaan puhumaan arkiaktiivisuuden merkityksestä työhyvinvoinnin kannalta.
”Suomalaisessa urheilumaailmassa on vielä pitkä tie aidon tasavertaisuuden toteutumiseen. Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat runsaasti syrjintää urheilussa. Erityisen vakavaksi todettiin valmentajien ja liikunnanopettajien taipumus olla puuttumatta havaittuun syrjintään”, toteaa puheenjohtaja Hanna Huumonen.
Tasavertaisen urheilun lupauksen allekirjoittanut taho sitoutuu kolmeen perusperiaatteeseen:
1) Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta.
2) Homofobia ei kuulu suomalaiseen urheiluun. Urheilu ja urheilusta nauttiminen kuuluvat kaikille.
3) Kohtelemme kaikkia ihmisiä tasapuolisesti heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan huolimatta emmekä hyväksy homofobiaa missään muodossa.
“Syrjintä millään perusteella ei kuulu liikuntaan ja urheiluun. Kaikilla täytyy olla oikeus olla oma itsensä ilman jatkuvaa turvattomuuden tunnetta. Homofobia ei ole osa urheilua. Jokaiselle huippu-urheilijalle täytyy antaa mahdollisuus kertoa tai olla kertomatta omasta suuntautumisestaan – positiivisia roolimalleja on liian vähän”, jatkaa varapuheenjohtaja Nhamo Zinhu.
TAULU on kansainvälinen malli, jota sovelletaan Suomen oloihin. Hankkeen tarkoituksena on kannustaa urheilutoimijoita viestimään arvomaailmastaan. TAULU:n puolueeton hallinnoija on vapaaehtoisten pyörittämä sitoutumaton Straight Star Ally -hanke.
Straight Star Ally- eli SSA-urheilija on henkilö, joka ei pelkästään allekirjoita TAULU:n periaatteita vaan on valmis sanomaan sen ääneen omalla nimellään sekä tarvittaessa olemaan henkilö, jolle seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva urheilija voi turvallisesti kertoa kuuluvansa vähemmistöön.
Opiskelijoiden Liikuntaliitto haastaa lajiliitot sekä opiskelijaurheiluseurat mukaan rakentamaan kaikille avointa osallistumista. ”TAULU:n allekirjoittaminen on tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa liikunta- ja urheilukulttuuria”, kiteyttää puheenjohtaja Huumonen.
Lisätietoja: Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Hanna Huumonen, hanna.huumonen@oll.fi, 0447800211 Straight Star Ally: https://www.facebook.com/StraightStarAlly Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Marja Kokkonen, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5. http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/45/vahemmistot.pdf