Sääntelyn raskaus ja hankaluus iskee aina vahvemmin pieniin yrityksiin kuin suuriin. Siksi monissa EU-maissa on otettu lainsäädännön arviointiprosessissa käyttöön nk. ”pk-yritystesti” (SME Test), joka on tyypillisesti sarja kysymyksiä lainsäätäjälle siitä, miten vaikutukset kohdistuvat pk-yrityssektoriin.
Oikeus aborttiin säilyy, vaikka sikiöllä olisikin oikeus elää
Vuonna 2018 en olisi uskonut yhä vääntäväni naisten oikeudesta omaan kehoonsa. Filosofian pääaineopintoni tulivat kuitenkin tarpeeseen, kun ulkoministerimme hehkutti peittelemättä Argentiinan taantumuksellista aborttilainsäädääntöä. Siinä on aina jotakin mystistä, kun keski-ikäiset miehet alkavat kertoa naisille, miten ja mihin heidän kehojaan tulisi käyttää.
Mielipide: Liian moni amis elää taloudellisessa ahdingossa
Julkaistu mm. Keskisuomalaisessa 12.12.2017.
Lähes joka viides ammattiin opiskeleva joutuu tinkimään menoistaan ja lähes joka kymmenes kokee raha-asioiden tuottavan jatkuvasti hankaluuksia. Suurimmassa taloudellisessa ahdingossa elävät lapsiperheelliset opiskelijat, erityisesti yksinhuoltajat. Amisopiskelijoista yhä useampi ottaa myös pikavippejä tai kulutusluottoja. Näitä huolestuttavia lukuja amisten toimeentulosta kertoo keskiviikkona julkistettava Amisbarometri-tutkimus.
Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta
Kannanotto, SONK ja Demarinuoret
10.02.2015
SONK ja Demarinuoret ovat huolissaan, että suomalaiset yritykset eivät hyödynnä työntekijöiden koulutusoikeutta tarpeeksi. Työnantajilla on oikeus saada verohelpotuksia järjestämästään ammatillisesta koulutuksesta, joka on suunnitelmallista ja tarpeellista työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuitenkin vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista (32 %) on aloitettu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen. (SAK:n luottamushenkilöpaneeli 10/14)
– Koulutusoikeus on tärkeä tekijä työurien pidentämiseksi. Sen avulla voidaan vastata mahdollisiin työtehtävän uusiin vaatimuksiin ja toisaalta ennakoida uusia osaamistarpeita, sanoo Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Huumonen. Jatka lukemista ”Yritysten hyödynnettävä työntekijöiden koulutusoikeutta”
Mielipide: Nollasopimukset laittavat opiskelijatkin polvilleen
Hetken opiskeluhuumassa nollatuntisopimus saattaa vaikuttaa upealta ja elämää joustavoittavalta asialta. Asia ei kuitenkaan ole niin. On ymmärrettävä suurempi kuva, jossa nollasoppareilla jää kymmenille tuhansille suomalaisille pyöreät nollat käteen. Opiskeluajan aikainen joustavuus tarkoittaakin aikuisiän epävarmuutta.
Samaan aikaan kun uutiset ikuisen ketjuttamisen oikeutuksesta leviävät valtakunnan mediassa, lausuu oma viiteryhmäni mitä sattuu. Marraskuun lopulla lukiolaisten liiton uusi keulakuva julisti Hesarissa (26.11.), että nollatuntisopimusten poistamisella kaivetaan kuoppaa opiskelijoille. Hän on väärässä. Jatka lukemista ”Mielipide: Nollasopimukset laittavat opiskelijatkin polvilleen”
Liikunnan Manifesti ravistelee suomalaista liikuntakenttää
OLL:n liittokokouksen ensimmäisenä päivänä julkistettiin Hanna Huumosen ja Joonas Kinnusen masinoima OLL:n Liikunnan Manifesti, joka luovutettiin ministeri Pia Viitaselle ja valtiosihteeri Marcus Rantalalle. Tilaisuudessa järjestettiin myös paneeli, jossa Manifestia kommentoivat Rantalan lisäksi ministeri Sirpa Paatero sekä kansanedustajat Leena Harkimo Paavo Arhinmäki, Kike Elomaa ja Tuomo Puumala. Paneelissa kaikki panelistit tukivat OLL:n ehdotusta Liikkuva koulu -ohjelman laajentamista koskemaan myös toista ja korkea-astetta. Jatka lukemista ”Liikunnan Manifesti ravistelee suomalaista liikuntakenttää”
Mielipide: Moninaisuus on otettava huomioon liikunnassa
Julkaistu Helsingin Sanomissa 30.10.2014
Liisa Hakala ja Tiina Kujala (HS Mielipide 27. 10.) kirjoittivat loistavasti koululiikunnasta ja sen uudistumisesta.He nostivat esiin liikunnan merkityksen myös yhdenvertaisuuden edistämisessä. Sukupuolisensitiivisyyttä on jo tuotu luokanopettaja- ja varhaiskasvatuskoulutukseemme, mutta sen jalkauttaminen yhdenvertaisiksi käytännöiksi vaatii ammattitaitoa. Liikunnan niukka tuntimäärä luokanopettajakoulutuksessa on muun muassa siksi haaste.
Valmisteilla olevassa perusopetussuunnitelmassa halutaan ansiokkaasti edistää oppilaiden tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Tulevassa tasa-arvolaissa sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja tulee lain piiriin, ja laki laajenee koskemaan perusopetusta. Myös liikunnassa tasa-arvo tulee siten ymmärtää asiana, johon kuuluu sukupuolen moninaisuus.
Perusopetuksessa tulee varmistaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden yhdenvertainen mahdollisuus liikuntaan. Eräs konkreettinen keino on tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistäminen. Tämä palvelisi trans- ja muunsukupuolisia lapsia sekä kaikkia niitä lapsia, jotka eivät koe sopivansa sukupuoleensa liitettyihin sterotypioihin. Parhaimmillaan yhteisillä liikuntatunneilla opettaja näkee jokaisen oppilaan yksilönä.
Hanna Huumonen
puheenjohtaja
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
Jatka lukemista ”Mielipide: Moninaisuus on otettava huomioon liikunnassa”
KSML: Onko urheilua ilman liikuntaa?
Blogi: Kolme pointtia paremman koululiikunnan puolesta
Julkaistu OLL:n blogissa 15.10.2014
OLL on ottanut lähihistoriansa aikana usein kantaa myös muiden koulutusasteiden liikuntaan liittyvään keskusteluun. Tästä syystä lähestyimmekin perusopetuksen opetussuunnitelman liikunnan työryhmää ajatuksillamme paremman koululiikunnan puolesta.
Koululiikunnan traumat ovat usein esille nouseva asia, johon mekin OLL:ssa törmäämme jatkuvasti: nämä traumat nimittäin heijastuvat myös korkea-asteelle, joka onkin viimeinen institutionaalinen nivelvaihe, jossa niihin voi puuttua ja – ennenkaikkea – jossa niitä voi purkaa.
Tahtoisinkin tässä blogikirjoituksessa tuoda estradille muutaman tärkeän seikan, jolla voisimme parantaa koululiikuntaa jatkossakin.
1. Koululiikunnan sukupuolittuneisuuden purkaminen
Sukupuolisensitiivisyyttä korostetaan jo luokanopettaja- ja varhaiskasvatuskoulutuksessamme, mutta sen jalkauttaminen käytäntöön vaatii opetussuunnitelmiin uudistuksia.
Perusopetussuunnitelmassa halutaan edistää oppilaiden tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta – mikä onkin perusopetuksen tehtävä luonnoksen kirjauksen mukaan – sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Näin ollen liikunnankin tulisi edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Tulevassa tasa-arvolaissa sukupuolivähemmistöjen tasa-arvo tulee voimakkaasti lain piiriin (mitä se ei tähän mennessä ole ollut). Joten jos liikunnassa halutaan olla ajan tasalla, tulisi tasa-arvo ymmärtää myös asiana joka koskee sukupuolivähemmistöjä. Liikunnan perusopetuksen piirissä tulisi huomioida kirjauksessa sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöt. Tästä oivallinen kirjaus tulevaan opetussuunnitelmaan voisi olla esimerkikisi ”Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien oppilaiden yhdenvertainen mahdollisuus liikuntaan on varmistettava.”
Asian edistämiseksi helppo ja konkreettinen keino on tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistäminen. Esimerkiksi Helsingissä tähän suuntaan ollaankin jo menossa. Tämä palvelisi myös trans- ja muusukupuolisia lapsia, jotka eivät koe sopivansa kahteen perinteiseen sukupuolilokeroon. Myös koululaitostasolla unisex-vessojen ja pukuhuoneiden saatavuus olisi tärkeää näiden ryhmien kannalta.
2. Koululiikunnan kilpailukeskeisyyden purkaminen
Koululiikunnasta tulisi poistaa numeeriset arvosanat ja siirtää kilpailullista fokusta oppilaan oman liikkuvan kehon tutkimiseen, sen taitoihin ja mahdollisuuksiin. Liikunnan ilon voi tukahduttaa helposti muihin vertailemalla, mutta siirtämällä huomion oppilaan omiin vahvuuksiin ja itsensä voittamiseen, säilyy liikunnan ilo läpi koko elämänkaaren.
Numeerinen arvostelu ei tarkoita lahjakkaiden sorsimista: lukioissa on mahdollista suorittaa liikuntadiplomi, ja tälläinen järjestelmä voitaisiin halutessa tuoda myös perusopetuksen piiriin. Tiedostamme, että numeerisen arvostelun poistamisen problematiikkaan liittyy toistaiseksi opetussuunnitelmatyöryhmien ulottumattomissa olevia, pakollisia kouluaineita sääteleviä lakipykäliä, mutta näitäkin tulisi tarkastella kriittisesti taito- ja taideaineiden osalta. Laki on meitä varten, emme me lakia varten.
3. Mahdollisuuksien turvaaminen oppilaan perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta
Lajien kirjoa koululiikunnassa tulisi miettiä puhtaalta pöydältä, eikä pelkkien traditioiden valossa. Esimerkiksi hiihto on hieno, kansallinen urheilulajimme, mutta onko sen paikka peruskoulun pakollisessa liikunnanopetuksessa? Kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia uusia Peltosia ja välineiden kilpavarustelu voi aiheuttaa jopa kiusaamistilanteita. Välineiden lainaamismahdollisuuksissa (ja laadussa) on toki kuntakohtaisia eroja. Tutustuttaminen monipuolisesti eri lajeihin on tärkeä osa liikuntakulttuuriamme, mutta se tulisi tehdä ihmettelyn ja kokeilun kautta, ei suorittamisen ja mittaamisen keinoin.
Uusi opetussuunnitelmaluonnos liikunnan osalta on nyt jo hyvin (positiivisella tavalla) poikkeuksellinen ja moderni. Siitä haluammekin kiittää työryhmää lämpimästi. Teette tärkeää työtä.
Hanna Huumonen Koululiikunnasta aikoinaan traumatisoitunut OLL:n puheenjohtajaMielipide: Epävarmuus surmaa talouskasvun
Julkaistu Keskisuomalaisessa 11.10.2014
Kun ihminen ei palkkapäivänä tiedä, näkeekö vielä seuraavan palkanmaksun, hän laittaa suuren osan rahastaan säästöön.
Kun työntekijä ei voi olla varma, maksetaanko hänelle tulevaisuudessa säällistä eläkettä, joutuu hän säästämään vanhuuden varaksi.
Kun vanhempi on epävarma, saako hänen lapsensa tulevaisuudessa opiskella maksutta, on hänellä syy varmuuden vuoksi säästää mahdollisia lukukausimaksuja varten.
Yksittäisen ihmisen säästämisessä ei ole mitään vikaa ja monia hankintoja varten säästäminen on välttämätöntä. Mutta jos Suomen kaltaisessa pienessä kansantaloudessa kaikki alkavat säästää samaan aikaan, ei raha liiku. Se tarkoittaa sitä, että yrityksillä ei ole maksuhalukkaita asiakkaita, ne eivät voi työllistää, eikä verotuloja synny.
Kun kuluttajat eivät uskalla kuluttaa, yritykset eivät uskalla investoida, uusia työpaikkoja ei synny, eikä talouskasvu lähde käyntiin. Epävarmuus tuottaa irtisanomisia, mikä taas vahvistaa epävarmuuden kierrettä.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski. Mutta riskin vaikutusta yrittäjän henkilökohtaiseen hyvinvointiin voidaan vähentää parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa.
Yrityksen perustamisen ja sen laajentamisen aiheuttaman epävarmuuden vähentäminen vahvistaisi yrittäjyyden kannustimia. Ei voi olla niin, että yrittäjän ainoat vaihtoehdot ovat onnistuminen ensimmäisellä yrittämällä tai elämän mittainen konkurssivelka.
Irtisanomisten ja yt-neuvotteluiden vaikuttaessa loputtomilta ovat myös vaatimukset julkisen sektorin työntekijöiden irtisanomisista omiaan lisäämään epävarmuuden kokemusta.
Taloudellisesti epävakaina aikoina tarvitaan nimenomaan takeita työpaikan säilymisestä ja suojaa irtisanomisilta. Mentaliteetti ei voi olla se, että jokaisen on jouduttava pelkäämään yhtä paljon työpaikkansa menettämistä.
Kukaan ei hyödy epävarmuuden kasvusta ja laman pitkittymisestä. Yhteiskunnan on oltava sellainen, että jokainen voi luottaa tulevansa taloudellisesti toimeen ja selviävänsä menoistaan nyt ja tulevaisuudessa. Siksi julkisen vallan on nyt annettava selkeä signaali, jolla se katkaisee epävarmuuden kierteen.
Hanna Huumonen
Helsinki
Jukka Torikka
Helsinki
